Ole rohkeasti asiantuntija – se ei vaadi täydellisyyttä
· Blogi · IT-alan teemat · Työ IT-alalla · Tuuli Pitkänen
Oletko koskaan astunut uuteen ympäristöön ja tuntenut olevasi kuin peura ajovaloissa? Minä olen. Kun aloitin matkani IT-alalle, mietin usein, riitänkö tähän maailmaan. Olin innostunut, mutta myös todella epävarma. Mutta tiedätkö mitä? Ei tarvitse olla valmis, täydellinen tai edes itsevarma aloittaakseen. Tarvitaan vain halua oppia ja uskallusta ottaa ensimmäinen askel.
Ensimmäiset haasteet, ensimmäiset bugit
Kun aloitin testiautomaatioasiantuntijana, suurin kompastuskiveni oli Python. Kaikki muut tuntuivat oppivan ohjelmointikielet kuin vettä vaan, minä en. Tajusin nopeasti, että ei minusta mitään koodaria kyllä tule. Se oli ensimmäinen oma bugilöytöni – ohjelmointikielet eivät toimi tässä henkilössä, vaihdetaan johonkin muuhun.
Sitten tuli muut kielet: “pushaa”, “mergeä”, “debuggaa”… Tulin täysin toisesta maailmasta ja jouduin usein googlettamaan tätä IT-finglishiä. Aloin vaan toistella näitä sanoja palavereissa, vaikken aina ollut edes varma niiden merkityksestä. Opin matkimalla muita. Huomio: IT-termistö ei vielä tarpeeksi kypsä, palautetaan lukemaan sanakirjaa.
Muistan ikuisesti ensimmäisen testauspalaverin, jonne pääsin (lue:jouduin) ensimmäistä kertaa yksin, ilman ohjaajaani tai seniori-kollegoita. Tunsin olevani kuin 15-vuotias TET-harjoittelija suurin piirtein anteeksipyydellen olemassaoloani. Saatika että olisin mistään mitään tiennyt! Dailyt, weeklyt sun muut olivat täysin uutta enkä tuntenut protokollaa. Asioista hypättiin toiseen valonnopeudella ja minä yritin vielä miettiä mitkä näiden ihmisten nimet olivat. Raportti: Hapuilee itsetunnon kanssa ja kokee olevansa pärjäämätön. Annetaan aikaa kehittyä ja seurata muiden esimerkkiä. Lisätään mentorointia ja laitetaan vaan tekemään hommia, kyllä se siitä.
Sitten sainkin, todella nopeasti, ensimmäisen oman projektini konsulttina. Täysin yksin, mukaan kehittäjätiimiin, testiautomaation “asiantuntijana”. Mietin kuka hitto mulle on tuollaisen asiantuntijan tittelin läiskäissyt, pakko olla joku virhe. Olin ainoa nainen koko tiimissä, täysin noviisi, muutaman hassun kuukauden kokemuksen omaava särki kuivalla maalla. Ja nyt tässä pitäisi olla joku asiantuntija, ja vielä miesporukan keskellä.
Ensimmäiset päivät olin todella ahdistunut. Ensimmäiset viikot ajattelin, etten ikinä selviä tästä enkä tajua mistään mitään. Ensimmäiset kuukaudet olivat todella haastavia. Ja jossain kohtaa sitten vaan tajusin, että hetkinen, nythän mä tajuankin jotain. Ja hei, mä tein jo tuonkin. Ja ymmärsin tämänkin. No tuota yhtä juttua en vielä osannut ratkoa, mutta aika hyvinhän tää jo menee. Kappas.
Ja siitä se lähti etenemään. Kun ekalla testikierroksella vilkkui vain isoin punaisin kirjaimin FAIL, niin tarpeeksi monta kertaa kun pyöritti niitä samoja testejä tai refaktoroi jotain mikä ei toiminut, alkoi ruudulla vilkkua vihreällä PASS.
Mikä auttoi eteenpäin
Ihan ensimmäinen askel oli tehdä päätös. Päätös ylipäätään hakeutua alalle, jota ei ollut koskaan edes miettinyt. Päivääkään en ole katunut. Sitten kun pääsi alalle, piti tehdä päätös, kuinka paljon on valmis tekemään töitä oman oppimisen ja kehittymisen eteen. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja itseltäni vaati todella intensiivistä opiskelua varsinkin alkuvaiheessa. Sitten kun tuntui, ettei opi eikä ymmärrä eikä tajua mitään, piti päättää jatkaa silti.
IT-alalla haasteet ja opit ovat kuin likaiset pyykit kotona – aina kun luulet niiden loppuneen, uusi kasa odottaa nurkan takana. Tämä ei tarkoita jatkuvaa kulmien kurtistelua, vaan sitä, että et ole koskaan valmis, joten lopeta turha itsesi aliarvioiminen.
Virheet ovat erinomainen oppi, ja maailma ei kaatunutkaan niskaan, kun tein yhden jos toisenkin kerran virheitä, joskus jopa emämokia. Samaa virhettä tuskin tein useasti, joskus kyllä kahdesti. On helppo ajatella, että virheet ovat todiste siitä, ettet osaa. Se ei ole totta. Joka kerta, kun ylität haasteen, kasvat paitsi asiantuntijana myös itsevarmempana IT-ammattilaisena.
Halu oppia on ehkä se merkittävin tekijä, jotta kasvaa ja kehittyy ammattilaisena. Myös keskeneräisyyden sietämistä on tällä alalla tärkeää opetella. Itsetunto kasvaa itsetuntemuksen ja kokemuksen myötä. Kun tiedät missä olet hyvä, kohtaat asian itsevarmana. Kun tiedät mikä kaipaa opettelua ja haluat oppia, olet jo ottanut ensimmäisen askeleen sitä kohti.
Ja niinkin kliseistä kuin se onkin, niin tekemällä oppii. Pitää uskaltaa kokeilla, olla utelias, kysellä. Pitää hyödyntää ympärillä olevia osaajia, senioreita, kollegoja, mentoreita. Ei kannata myöskään olla liian ylpeä eikä liian arka, jos ei jotain osaa tai ymmärrä.
Oma bugiraporttini johti fixeihin ja lopulta tuotantoonvientiin: Python vaihtui testauksen suunnitteluun. Sanakirjasta oli hyötyä, mutta olen myös saanut paljon hyvää palautetta siitä, että osaan puhua IT-kieltä maallikkomaisen selkeästi. Annoin aikaa myös puhtaasti tottumiselle – kyllä ne protokollat, palaverien sisällöt ja ihmisten nimet selkiytyi. Toistoa, toistoa, toistoa, paljon kysymyksiä ja joskus ihan vaan googlettelua – opit alkoi mennä päähän. Critical bug fix: ajatusmallin muutos ja kärsivällisyyttä päähän.
Älä pienennä itseäsi – ole esimerkki muille naisille
Oletko koskaan aloittanut lauseen: “Tämä on varmaan tyhmä kysymys, mutta…”? Lopeta heti.
Jos et ymmärrä tai osaa jotain, uskalla sanoa se rohkeasti. Sinun ei tarvitse näytellä osaavasi jotain mitä et oikeasti osaa. Kysy neuvoa, pyydä joku selittämään tai näyttämään. Ja kysy vaikka kuinka monta kertaa samaa asiaa.
Älä mitätöi osaamistasi. “No tämä nyt on vaan tämmönen…” – – ei missään nimessä. Jaa osaamistasi ja tietoa myös muille, sillä tavoin toimit itse opastajana ja myös esimerkkinä muille, etenkin muille naisille.
Mieti mitä itse olisit tarvinnut tai kaivannut urasi alkumetreillä, tai vielä kokeneena osaajanakin. Ketkä ovat omia esikuviasi ja mitkä seikat tekevät juuri heistä esimerkkejä muille? Mikä estää sinua tavoittelemasta jotain mitä haluat saavuttaa?
Sinun ei tarvitse odottaa hiljaa vuoroasi. Sinun ei tarvitse olla huomaamaton tai pysyä poissa tieltä. Sinun ei tarvitse tehdä ”salassa” töitä menestyäksesi. Sinun ei tarvitse selitellä ja todistella osaamistasi. Sinun ei tarvitse odottaa, että olet valmis ja “sitten kun”.
Naiset saavat olla itsevarmoja, taitavia ja arvostettuja IT-alalla ilman, että he pyytävät anteeksi olemassaoloaan tai miettivät kuka ihme heille antoi luvan toimia asiantuntijana. Naiset saavat myös olla juuri sellaisia kuin ovat menettämättä jotain uskottavuudestaan. Esimerkkinä oleminen ei vaadi täydellisyyttä. Se vaatii rohkeutta näyttää, että olet valmis oppimaan, tekemään virheitä ja kasvamaan. Kun sinä seisot ylpeänä osaamisesi ja saavutustesi takana, kannustat muita tekemään samoin.
Aivan mahtava kirjoitus ja hauskat kuvailut siitä millainen fiilis on ollut missäkin kohtaa, 15v TET-harjoittelija, särki kuivalla maalla 😂
Ihana kirjoitus! Pitäisi varmaan printata ja laittaa seinälle, esim. nuo ‘sinun ei tarvitse tehdä “salassa” töitä’ ja ‘odottaminen siitä että sitten kun on valmis’ iskivät kyllä ihan liian lähelle