‹ Takaisin Blogit-pääsivulle

Digipolkuja koulutiellä

· Blogi · IT-alan teemat · Opiskelu IT-alalla · Työ IT-alalla · Mira Holmroos-Kolari

Hei kaikki!

On aika jatkaa blogisarjaani, jossa pohdimme, miten voisimme rohkaista tyttöjä ja naisia suuntautumaan IT-alan opintoihin ja työtehtäviin. Viimeksi keskustelimme Ronjan ja Josefiinan kanssa, jotka ovat aloittaneet tieto- ja viestintätekniikan opinnot toisella asteella Business Collegessa. Keskustelumme johtopäätökset tiivistetysti olivat:

  • Kouluissa on isoja eroja tietokoneiden käytössä ja koodauksen opetuksessa.
  • Toimivat tietokoneet ja tasapuolinen digitaitojen opetus alaluokilta lähtien ovat tärkeitä.
  • Koodausta tulisi opettaa tavoilla, jotka kiinnostavat myös tyttöjä.

Syvennyin aiheeseen lisää tutustumalla perusopetuksen opetussuunnitelmiin ja keskustelemalla ala- ja yläkoulun opettajien kanssa. Opettajat olisivat innokkaita opettamaan tätä aihetta, mutta heillä on usein liian vähän aikaa muiden jatkuvasti lisääntyvien työtehtävien vuoksi. Opettajat kokevat usein, että aikaa ei riitä opetuksen kehittämiseen, varsinkaan jos aihepiiri on heille vieraampi, kuten koodaus ja digiturvallisuus.

Yläkoulussa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään usein osana muiden oppiaineiden opetusta. Esimerkiksi matematiikan opetuksessa digitaalisten oppimisympäristöjen avulla voidaan havainnollistaa asioita helposti, ja oppilaat pääsevät kokeilemaan vaikkapa laskukaavoja käytännössä. Vierailemassani koulussa mm. ysiluokkalaisille oli toteutettu hieno oppimiskokonaisuus, jossa harjoiteltiin arjen digitaitoja, kuten unelma-asunnon etsimistä netistä ja talouslaskelmien tekemistä hyödyntäen esim. veroprosenttilaskuria. On hienoa nähdä, miten opetettavat asiat voidaan koota yhteen digitaalisin välinein ja linkittää oppiminen oppilaan elämäntilanteen kannalta kiinnostaviin ja ajankohtaisiin asioihin!

Syvempien digitaitojen, digiturvallisuuden ja koodauksen opettaminen vaatii kuitenkin enemmän. Ensinnäkin jos ajatus on, että opettaja itsenäisesti esim. netissä saatavilla olevien materiaalien pohjalta ”loihtii” sopivaa ja monipuolista opetusta, siinä on iso ristiriita opettajan käytännön ajankäyttömahdollisuuden suhteen. Eikä ole edes selvää, missä netissä olisi ajantasainen ja sopivin materiaali. Opettajat toivovat täydennyskoulutusta ja mahdollisuutta hyödyntää yhteisopettajuutta, jossa eri opettajat voisivat jakaa osaamistaan. Esimerkiksi koodaukseen perehtynyt opettaja voisi opettaa sitä useammalle luokalle, kun taas muut opettajat keskittyisivät omiin vahvuusalueisiinsa. Opettajien moniammatillinen tiimi pystyisi näin jakamaan osaamista ja samalla kunkin opettajan oma osaaminen kehittyisi uusilla alueilla luontevasti yhteisopetuksen myötä.

Pohdimme myös, voisiko kouluissa olla erikoistunut “diginyrkki”, joka kiertäisi kouluja ja huolehtisi digitaitojen opetuksesta. Aiheisiin voisi sisältyä arjen digitaidot, digiturvallisuus, koodaus, robotiikka ja tekoälyn hyödyntäminen. Tämä mahdollistaisi oppilaille syvällisemmän perehtymisen aiheisiin ja monipuolistaisi opetusta. Tämä voisi myös tarjota samalla osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia opettajille. Esimerkiksi koodausta opetetaan usein pienten pelien toteuttamisen kautta, mutta pelit eivät ole ainoa tapa lähestyä IT-alaa. Tyttöjä voisi kiinnostaa myös esimerkiksi julkaisualustat ja sisällön tuottaminen.

IT-ala on hyvin monipuolinen ja osaajia tarvitaan monenlaisiin tehtäviin. Tarjoamalla kouluissa erilaisia oppimispolkuja ja linkittämällä ne oppilaiden kiinnostuksen kohteisiin, saisimme enemmän innokkaita oppilaita myös digitaalisten palveluiden kehittämisen, IT:n ja teknologian hyödyntämismahdollisuuksien sekä koodaamisen pariin. Tämä vaatii panostusta opetuksen sisällön kehittämiseen ja monipuolistamiseen, joka ei voi tapahtua ilman riittävää ajankäyttömahdollisuutta sekä riittäviä resursseja.

Keskustelumme ja havaintomme ala- ja yläkoulun opettajien kanssa kiteytyy näin:

  • Koulujen resurssit: Kouluissa on suuria eroja tietokoneiden käytössä ja koodauksen opetuksessa. Toimivat tietokoneet ja tasapuolinen digitaitojen opetus olisivat tärkeitä jo alaluokilta lähtien.
  • Opettajien ajankäytön mahdollisuudet: Opettajilla on usein liian vähän aikaa varsinaiseen opetukseen muiden tehtävien vuoksi. Erityisesti koodauksen opettaminen edellyttäisi myös monille opettajille lisäkoulutusta.
  • Digitaalisten taitojen integrointi: Kouluissa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään osana muiden oppiaineiden opetusta, esimerkiksi matematiikassa ja arjen digitaitojen harjoittelussa.
  • Yhteisopettajuus ja erikoistuneet tiimit: Opettajat toivovat täydennyskoulutusta ja mahdollisuutta hyödyntää yhteisopettajuutta. Erikoistunut “diginyrkki” voisi kiertää kouluja ja huolehtia digitaitojen, digiturvallisuuden ja koodauksen opetuksesta. Samalla opettajat pystyisivät kehittämään myös omaa osaamistaan.
  • Monipuoliset oppimispolut: Koodausta opetetaan usein pelien kautta, mutta tyttöjä voisi kiinnostaa enemmän esimerkiksi julkaisualustat ja sisällön tuottaminen. IT-ala on monipuolinen, ja erilaiset oppimispolut voisivat houkutella sen äärelle enemmän tyttöjä.

Seuraavissa kirjoituksissa edetään polkua eteenpäin kouluista ja opintojen alkuvaiheista työelämää jo kokeneiden luokse. Peilataan seuraavaksi jo käytyjen keskustelujen havaintoja IT-alalla työskentelevien naisten näkemyksiin ja kokemuksiin. Katsotaan mitä vinkkejä ja uusia ajatuksia niissä syntyy. Superia alkanutta vuotta 2025 kaikille!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *