Koodaamaan voi oppia myös aikuisena
· Blogi · Pohjois-Karjala · Työ IT-alalla · Uratarinat · Sanna Hyvönen
Kaisa Heinonen haluaa selvittää, mitä tarkoittaa olla hyvä koodari. Hän haluaisi myös itse voivansa sanoa niin tulevaisuudessa ja oppia kertomaan koodaamisesta muille.
Joensuulainen Kaisa Heinonen halusi nuorena ihmistoiminnan tutkijaksi, sillä se tuntui hänestä kiinnostavalta. Tämän myötä hän suuntasi lukion jälkeen yliopistoon opiskelemaan yhteiskuntatieteitä, kunnes gradun tekemisen aikana tulevan työn mahdollisuudet alkoivatkin tuntumaan karuilta. Pelkästään kirjoittaminen ei ehkä ollutkaan se, mitä Heinonen halusi tehdä työkseen.
Koitti alanvaihdos taiteen pariin, hänen perheensä kasvoi kolmella lapsella ja hän opiskeli kuva-artesaaniksi. Noin kymmenisen vuotta sitten alkanut uusi ura pohditutti ja kahdeksan vuoden jälkeen koitti hetki, kun todettiin että nyt oli aika tehdä jotain uutta.
Koodaus kiinnosti Heinosta pitkään. Ala oli hänelle vieras ja aiempi kokemus puuttui täysin. Pari vuotta sitten hän aloitti tutustumaan alaan ja aiheeseen netissä sekä kävi joitakin nettikursseja. Samalla hän tutustui Mimmit koodaa -ohjelmaan.
“Muiden kokemukset auttoivat jaksamaan ja veivät eteenpäin, vaikka alku olikin vaikeaa. Pian törmäsin paikalliseen alanvaihtajille tarkoitettuun koulutukseen ja harjoittelun aikana pääsin opettelemaan Reactia ja Front endiä käytännön tasolla viiden kuukauden ajan. Oppimisen riemu ja oivallukset innoittivat eteenpäin sekä koodin ymmärtäminen tuntui voimauttavalta.” Heinonen toteaa.
Ensimmäinen oikea työpaikka
Heinonen valmistui viimeisimmästä koulutuksesta vuoden 2021 tammikuussa ja etsi muutaman kuukauden ajan töitä. Maaliskuussa hän pääsi ihmislähtöiseen työhaastatteluun Digitoimisto Koodersille. Sieltä löytyi Heinoselle se ensimmäinen oikea työpaikka, josta hän nautti täysillä – töissä olo oli mahtavaa!
Uusi työ toi myös mukanaan haasteita, sillä yrityksessä käytettiin Heinoselle uusia koodikieliä sekä osaamista tarvittiin ohjelmistokehityksen kaikista vaiheista. Yritykselle oli tärkeää, että kaikki koodarit osaisivat toteuttaa itse tarvittaessa vaikka koko projektin. Tämä ja sopeutuminen uuteen työpaikkaan loi Heinoselle samalla paineita, mutta samalla eteenpäin meneminen tuntui hyvältä.
“Asiat tuntuivat ensi alkuun monimutkaisilta, mutta ne olivatkin yksinkertaisia, kun ne tajusi. Kun olin oppinut yhden kielen, olivat muut kielet kuin siihen rinnastettavia erilaisia murteita.”
Voit olla hyvä koodari, vaikket olisikaan kiinnostunut koneista ja laitteista
Kaisa Heinonen identifioituu vahvasti perheenäidiksi ja häntä ohjaa eteenpäin pyrkimys ymmärtää ihmisiä. Mikäli Heinonen kaipaa rentoutumista, nopeana vaihtoehtona käy käveleminen omassa pihassa metsän ja peltojen keskellä. Tunteita purkaessaan, hän laulaa pianon ääressä, neuloo tai askartelee. Nämä ovat hänen sydäntään lähellä, sillä ne ovat seuranneet häntä nuoresta saakka.
Heinonen haluaa selvittää, mitä käytännössä tarkoittaa olla hyvä koodari. Hän haluaisi myös itse voivansa sanoa niin tulevaisuudessa ja oppia kertomaan koodaamisesta muille. Koodaamaan voi oppia myös aikuisena, eikä välttämättä tarvitse olla kiinnostunut koneista tai laitteista. On tavallista, että eri henkilöt koodaavat ja toiset laittavat koneet sekä laitteet kuntoon. Ja silti voi olla hyvä koodari. Heinonen toivoo, että tieto tästä madaltaisi muiden kynnystä ryhtyä alalle.
“Olisi hienoa tutustua yhtälailla kokemattomiin koodareihin kuin itse olen. Siten en olisi yksin tai se “outo” porukasta. Koodaamaan voi oppia myös aikuisena, eikä nuorena tehtyjen valintojen tarvitse määrittää itseä koko loppuelämän ajan. Aina voi vaihtaa suuntaa ja kaikesta oppii jotain. Ja siitä on myös myöhemmin hyötyä.”
Voit myös lukea Kaisa Heinosen polusta uuteen positioon Koodersin blogista, täältä: Oman alansa löytäminen: Tie koodariksi voi olla myös mutkikas.
Sekä tutustua hänen uuden uransa alkuun, täältä: Uusi työ voi murtaa ennakkoluuloja.
Haastattelimme
Kaisa Heinonen
Koodari
Kooders
Alanvaihto ja uuden oppiminen vaativat esikuvia sekä vertaistukea!
Teemme uratarinoita #MimmitKoodaa Pohjois-Karjala hankkeessa, joka tarjoaa paikallisesti aikuisille naisille maksutonta matalan kynnyksen valmennusta ohjelmistokehityksestä. Hankkeen toteututusaika on 01.03.2021 – 30.04.2023 ja sitä on mukana rahoittamassa Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus – Vipuvoimaa EU:lta!