‹ Takaisin Blogit-pääsivulle

Konsulteista löytyy huumoria ja heittäytymistä

· Blogi · Työ IT-alalla · Tuuli Ashurst-Pitkänen

Varmaan kaikki konsultit ovat nähneet jonkinlaisia sketsejä ja vitsejä konsulteista ja konsultin työnkuvasta. Konsultit mielletään tyhjää jargonia puhuviksi turhakkeiksi, joille maksetaan liikaa palkkaa. Ne tulevat jakamaan ihmisille potkuja ja ajavat avoauton perävalot vilkkuen nauraen pankkiin. Työnkuvaan kuuluu istua ylihintaisessa kahvilassa läppäri sylissä cappuccinoa ryystäen, ”palavereissa” aikaansa kuluttaen. Palaverit kun oikeasti ovat työkavereiden viini-illan suunnittelua ja seuraavan lomamatkan varailua.

Kun konsultti saapuu pitämään ylihienoa PowerPoint-esitystään asiakkaan eteen, hän puhuu käsittämätöntä finglishiä ja viljelee termejä kuten skouppi, AP, kickoffi ja targetti. Joku on saattanut viettää vaihto-oppilasvuoden Ameriikassa ja osaa painottaa sanoja jenkkiaksentilla, kuin oltaisiin Silicon Valleyssa konsanaan. Osassa palavereja on päätetty pitää kommunikointikielenä englanti, vaikka kaikki osallistujat puhuisivat selkeää suomea. Kai se lisää uskottavuutta, kun suomalaiset puhuu keskenään ralliaksentilla, miten Pirkolle tuli tästä nyt äksönpointti ja osaako Pera vastata oliko se testikeissi feili vai päss.

Jos lapsilta kysytään, että mikäs sinusta oikein tulee isona, niin en ole koskaan kuullut yhdenkään lapsen vastaavan, että konsultti. Eipä se ollut omakaan haave, itsehän haaveilin astronautin urasta tai kirjailijan ammatista. Sinänsähän konsultti-termi ei kerro työnkuvasta yhtään mitään. Konsulttihan voi työskennellä hyvin erilaisissa projekteissa melko lailla millä toimialalla tahansa.

Kuinka saisin rikki kookospähkinän

Itse muotoilisin konsultin toimenkuvan ehkä ratkaisunetsijäksi. Tai pähkinänsärkijäksi. Missä ongelma – siellä konsultti. Konsultin työ soveltuu erinomaisesti etenkin piinkovalle pessimistille. Joko tullaan paikalle silloin, kun ongelma on löydetty ja sitten päivitellään sitä ongelmaa joka kulmasta. Tai sitten ongelmaa ei ole löydettykään – mutta kutsupa paikalle konsultti, niin kyllä hän ne ongelmat sieltä jostain kaivaa.

Miksi sitten konsultit ovat aina niin yli-innokkaita? Miten joku voikaan innostua niin kovasti Excel-taulukoista ja Jira-tiketeistä? Auta armias, kun löydetään joku kriittinen järjestelmäbugi, niin konsulttiaivojen endorfiinijärjestelmä laukaisee välittömän välittäjäaineiden ketjureaktion – ihanaa, monimutkainen ongelma ratkaistavaksi! Enkä ole koskaan aiemmin ollut työssä, missä jonotetaan kilpaa tentteihin! Ties minkä Master of Unicorns -sertifikaatin suorittamiseen paikat täyttyvät puolessa minuutissa.

Konsultit ovat lisäksi ulkopuolisia hyypiöitä, sillä konsultin tehtävä on nimenomaan auttaa yritystä yrityksen ulkopuolisena apuna. Konsulteista puhutaan toisinaan päällepäsmäreinä tai käsienheiluttelijoina. Tullaan toisten tontille heilumaan ja kertomaan mihin kohtaan se rajapyykki laitetaan. Ehkä se on etenkin suomalaiseen mentaliteettiin vaikeasti istuva konsepti – meillä kun pidetään huoli omista asioista, eikä mennä naapurin pihalle huutelemaan neuvoja.

Äksönpointit

Oikeassa työelämässä konsultti sujahtaa sinne ”naapurin tontille” hyvinkin tervetulleena. Konsultin tehtävä on kaikessa yksinkertaisuudessaan auttaa. Yhteinen ymmärrys rajapyykeistä löytyy sulassa sovussa yhdistämällä tarpeiden tarkkaa määrittelyä, ongelmakohtien havainnointia, monipuolista asiantuntijuutta ja yhteistyötaitoja.

Yleistyksenä lisäisin vielä, että hyvin usein konsulteista löytyy myös lisämausteena huumoria ja heittäytymistä. Myönnettäköön, että kyllä meillä toimistollakin cappuccinoa juodaan ja keskustellaan finglishillä. Ja todellakin jonotetaan Master of Unicorns-tentteihin. Erityisesti meillä nautitaan siitä työnteosta, missä saadaan auttaa ja oppia siinä samalla itsekin lisää. Konsulttiaivot tykkää.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *