‹ Takaisin Blogit-pääsivulle

Osallistujien kokemuksia – Pohjois-Karjala pilottihanke päättyy huhtikuussa 2023

· Ajankohtaista · Blogi · Pohjois-Karjala · Tiedote · Sanna Hyvönen

Mimmit koodaa -ohjelman koko Suomen laajuinen toiminta sai rinnalleen paikallisen hankkeen Pohjois-Karjalaan 1.3.2021–30.4.2023. Kehitimme hankkeessa paikallisen mallin, jonka avulla purettiin ICT-alaan liittyviä stereotypioita, tavoitettiin paikallisia naisia ja innostettiin heitä teknologian pariin. Tämän toiminnan ohella avasimme paikallisille ohjelmistokehityksen mahdollisuuksia ja tarvittaessa tuettiin heitä prosessissaan.

Toiminnan päätteeksi kysyimme hankkeeseen osallistuneilta asenteesta alaa kohtaa, palautetta hankkeesta ja mielipidettä hankkeen onnistumisesta. Kysymyksissä kysyttiin esimerkiksi yleistä tietotaitoa alasta sekä mikä heidän mielestään hankkeen toiminnoista on ollut se merkityksellisin. Kyselyyn vastasi 26 henkilöä, joista

  • puolet olivat 31-40 vuotiaita,
  • yli 20 prosenttia 41-50 vuotiaita ja
  • muut kuuluivat muihin ikäryhmiin.

Vastanneista liki 60 prosenttia oli tällä hetkellä työelämässä ja loput opinnoissa tai työelämän ulkopuolella. Kyselyyn kerättiin vastaajia Mimmit koodaa sosiaalista mediaa, hankkeen alaryhmiä, uutiskirjettä, tapahtumamuistutuksia ja hankehenkilöiden omaa LinkedIn-profiilia käyttäen.

Tässä artikkelissa voit tutustua kyselytuloksiin yleisesti: vastaajamäärän vuoksi saadut tulokset ovat suuntaa antavia.

Paikallinen ICT-alan tietotaito

Selvitimme kyselyn avulla, miten paikalliset kokivat tietotaitonsa muuttuneen hyödyntäen kokemusta ennen hanketta ja hankkeen päättymishetkellä. Vastaajista liki 40 prosenttia ei tiennyt tai tai tiesi ICT-alasta vähän ennen hankkeen alkamista. Kun luvussa huomioitiin alasta jonkun verran tietävät, nousi luku liki 70 prosenttiin. Loput joko tiesivät alasta melko paljon taikka olivat alan parissa töiden tai opintojen kautta.

Miten paljon tiesit IT-alasta ennen hankkeen alkamista?

Hankkeen alkaessa vastaajista 27 prosenttia työskenteli tai opiskeli valmiiksi alalla, 4 prosenttia tiesi melko paljon alasta, 31 prosenttia tiesi jonkun verran, 27 prosenttia tiesi vähän ja 12 prosenttia ei tiennyt alasta mitään tai tunsi alan stereotyyppisen maineen.

 

Kysyimme tämän jälkeen, miten he kokevat tietotaitonsa muuttuneen hankkeen aikana. Kaikki kokevat tietävänsä alasta edes vähän ja jakauma on siirtynyt vähäisestä tiedosta ylöspäin. Huomioitavaa on, että alalla työskentely tai opiskelu on noussut hankkeen aikana 27 prosentista 46 prosenttiin, eli heitä on tullut lisää liki kaksinkertainen määrä.

Kuinka paljon tunnet tietäväsi nyt?

Tällä hetkellä vastaajista 46 prosenttia opiskelee tai työskentelee alalla, 27 prosenttia tietää melko paljon, 23 prosenttia tietää jonkun verran ja 4 prosenttia tietää alasta vähän.

 

Vastauksissa nousi kolme eri teemaa, jotka kiinnostivat hankkeen toiminnassa eniten. Ne olivat:

  • Hankkeen erilaiset tapahtumat.
  • Vertaistuki, verkostoituminen ja tieto alasta.
  • Uramahdollisuudet alalla.

Vastaajia auttoivat Pohjois-Karjala -hankkeen teemat, joissa alan aiheisiin ja uratarinoihin pääsi tutustumaan matalalla kynnyksellä. Erityisen mieluisena koettiin verkostoitumistapahtumat, joissa paikalliset pääsivät tutustumaan toisiinsa ja kuulemaan toistensa kokemuksia. Kyselyn vastauksista erottuukin, että monesti vertaistuen ja vertaisesimerkkien innoittamana ICT-alasta lähdettiin oppimaan uutta.

Uransa suuntaa lähtikin muuttamaan noin 40 prosenttia vastanneista alan opintojen avulla ja osa vastaajista totesi hankkeen innoittamana päivittäneensä osaamistaan nykyisen työnsä tueksi. Noin 13 prosenttia vastaajista kertoi löytäneensä harjoittelu- tai työpaikan hankkeen toiminnan aikana ja muutama vastaajista toivoo löytävänsä sellaisen lähitulevaisuudessa.

Yleisesti hankkeen toiminnasta koettiin olevan hieman enemmän hyötyä koko Pohjois-Karjalassa kuin henkilökohtaisella tasolla.

Tapahtumien merkityksellisyys

Hankkeen aikana toteutetut tapahtumat nousivat selkeästi esiin kyselytuloksissa. Vastauksista erottuu kolme tärkeintä teemaa, jotka ovat:

  • Alanvaihtajien kokemukset, uratarinat ja verkostoituminen.
  • Paikan päällä järjestettävät tapahtumat ja online-tapahtumat.
  • Yleisesittely alasta.

Monet mainitsevat, että tapahtumat antoivat heille inspiraatiota, jaksamista uudella polulla sekä yleisesti tietoa alanvaihdosta. Tapahtumien avulla löydettiin uusia ystäviä ja kannustettiin toisia jaksamaan uudella polulla. Vastauksista korostuu merkityksellisyys, jota hanke toi esiin ja jota paikalliseen yhteisöön kuuluneet olivat omilta tahoiltaan jatkaneet. Alla lainaus avoimesta vastauksesta:

“Paikalliset tapahtumat ovat tärkeitä hetkiä verkostoitumiseen ja kannustamaan omaa jaksamista, joten kaikki tapahtumat kiinnostivat. Paikallinen hanke on mielestäni ollut tärkeää ja toivoisin että sitä pystyisi jatkamaan jollain tavalla.”

Tulevaisuuden suunnitelmia

Lopuksi kysyimme vastaajien tulevaisuuden suunnitelmia muutaman kysymyksen avulla. Vastausteemoja on niin ikään kolme ja ne ovat:

  • Opinnot ja uuden oppiminen.
  • Tuleva työ ja ura.
  • Nykyinen työ.

Suurin osa vastaajista totesi tulevaisuuden suunnitelmiinsa opiskelun, uuden oppimisen ja oman urapolun kehittämisen. Vastauksissa pohdittiin yleisesti eri opintojen mahdollisuuksia ja uuden oppimisen tukevan joko tulevaa tai nykyistä työtä. Moni myös tavoittelee harjoittelu- tai työpaikkaa ICT-alalta tai alaan liittyvien työtehtävien parista ja mainitsee, että siinä pisteessä olisi valmis astumaan esiin uutena roolimallina Mimmit koodaa -ohjelmassa. Alla suora lainaus avoimesta vastauksesta:

“Lyhyen aikavälin tavoitteeni on saada junior ohjelmistokehittäjän pesti. Erityisesti haluaisin päästä työskentelemään Javan ja pilvipalveluiden kanssa, myös DevOps kiinnostaa kovasti. 5 v tavoite on valmistua yliopistosta tietojenkäsittelytieteen maisteriksi ja päästä junnutasolta ihan vaan ohjelmistokehittäjäksi. 10 v aikajanalla senior-tason hommiin ja ehkäpä Mimmit koodaa-tapahtumia järjestämään asiantuntijan roolissa.”

Muutama mainitsi nykyisen työnsä IT-alalla ja haluavansa kehittää nykyistä osaamistaan entistä enemmän.

Vastauksissa kiinnostaviksi koettuja aiheita ja teknologioita ovat seuraavat:

  • Asiantuntijarooli,
  • Data-analytiikka,
  • DevOps,
  • Java,
  • Ohjelmoija tai ohjelmistokehittäjä,
  • Paikkatieto-osaaja,
  • Pilvipalvelu,
  • Saavutettavuus sekä
  • Vastuullisuus ja monimuotoisuus.

Vapaaehtoisina kysymyksinä kysyimme tulevaisuuden tavoitteita tarkentavia seikkoja. Tavoitteita tukeviksi kattoteemoiksi koettiin koulutus, harjoittelupaikka, alan työpaikka, tapahtumat, verkostoituminen ja vertaistuki. Yhtenä toiveena myös esitettiin, että Pohjois-Karjalassa toimivat IT-firmat tarjoaisivat aktiivisesti harjoittelu- ja työmahdollisuuksia paikallisille. Tavoitteita tukevina tekijöinä koettiin verkostoitumismahdollisuudet, paikalliset tapahtumat sekä erilaiset tukitoimet alan opintoihin ja työpaikan löytämiseen.

Lopuksi

Kyselytuloksien varjossa voidaan yleisesti todeta (huomioiden tuloksien suuntaa antavuus), että hankkeeseen osallistuneet ovat tyytyväisiä hankkeen aikana tehtyihin toimiin. Hanke järjesti paikallisesti sopivia tapahtumia sekä toi alasta kiinnostuneita, alaa opiskelevia ja alalla työskenteleviä yhteen luoden paikallista yhteisöä.

Sillä on merkitystä kuka puhuu teknologiasta ja millaisena tietotekniikka paikallisesti nähdään: kaikki kyselyyn vastanneet toivoisivat vastaavanlaista toimintaa järjestettävän tai jatkettavan lisää Pohjois-Karjalassa. Paikallista keskustelua voi jatkaa ja tapahtumia voi jakaa ainakin hankkeen Facebook-ryhmässä.

Tässä kohtaa Mimmit koodaa -ohjelma jatkaa koko Suomen laajuisena ja toivottaa paikallisen verkoston lämpimästi tervetulleeksi mukaan toimintaan. Ohjelmasta löytää infoa esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, uutiskirjeestä, nettisivuilta ja tapahtumista.

 

 

Kaikkiin kyselyn kysymyksiin ja vastauksiin voi tutustua tarkemmin alta:

Kysymykset ja vastaukset

 


 

#MimmitKoodaa Pohjois-Karjala hanke tarjosi paikallisesti aikuisille naisille maksuttomia matalan kynnyksen tapahtumia ohjelmistokehityksestä. Hankkeen toteututusaika oli 01.03.2021 – 30.04.2023 ja sitä oli osarahoittamassa Euroopan sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus – Vipuvoimaa EU:lta!

 

ESR-hankelogot.