‹ Takaisin Blogit-pääsivulle

Teknologia tarvitsee monenlaisia mimmejä

· Blogi · IT-alan teemat · Työ IT-alalla · Wilma Pietiläinen

Mimmit koodaa. Mutta mimmit myös suunnittelevat, määrittelevät, testaavat, kehittävät, dokumentoivat ja johtavat. Tehtävien kirjo IT-alalla on laaja ja värikäs. Tiukkojen teknisten osaajien lisäksi tarvitaan ihmis-ihmisiä, prosessiparantajia ja systeemisalapoliiseja. Meitä kaikkia yhdistää ymmärrys koodista ja taito katsoa sitä oman roolimme näkökulmasta. Vasta siitä syntyy tuotekehityksen ja palvelutuotannon 360-astetta.

Ajattelin alalle tullessani, että jos en koodaa, en voi tehdä muutakaan. Toki useimmissa tekkialan töissä tarvitaan vähintäänkin ymmärrystä koodaamisesta, mutta töiden aloittamisen jälkeen en ole koodannut työssäni riviäkään (ellei uml-kaavioita lasketa). Sen sijaan minulle on päivittäin hyötyä siitä, että olen työpajassa tehnyt yksinkertaisen pilvitoteutuksen, jonka ansiosta ymmärrän apien toimintaperiaatteita. Tai github-työpajan, jonka ansiosta voin seurata kehittäjien keskustelua eri brancheista. Puhumattakaan siitä, että lääkinnällisen laitteen näkökulmasta olen ihan oikeasti koskenut potilaaseen. En ole koodari, mutta on tuosta kaikesta hitokseen hyötyä!

Koodi on kuin kivijalka, johon kaikki rakentuu. Mutta yksistään se ei vielä tee mitään, vaan se tarvitsee ympärilleen joukon muita toimintoja, prosesseja ja palveluita. Tuotteen elinkaaren aikana tarvitaan laumoittain eri alojen osaajia, joista toiset tietävät vähän kaikesta kaikkea ja toiset omasta erikoisalastaan syvällisesti ja perusteellisesti.

 

Elämä ei ole algoritmi

Julkisuudessa puhutaan paljon koodaripulasta, mutta alalla on paljon töitä, joiden työvoimapulasta ei edes puhuta, koska fiilis on välillä kuin etsisi yksisarvista. Minullekaan ei ollut aluksi aivan selvää, mihin eri alojen substanssiosaajia oikeasti tarvitaan, mutta viimeisen 1,5 vuoden aikana tämäkin mysteeri on auennut ja yritän selittää sen tässä:

Hoitotyön osaamisen merkitys työssäni ei ole päivittäin samalla tavalla selvää kuin sairaalan vuodeosastolla. Joka päivä tulee kuitenkin hetkiä, jolloin intuitiivisesti näen asian tai tilanteen hoitotyössä ja osaan sen pohjalta arvioida, toimiiko jokin vain ei. Mitä se tarkoittaa ammattilaisen arjessa; miten tämä toimii hälisevässä kansliassa, toimistossa tai vastaanottotilanteessa? Missä minä istun, missä potilas istuu? Mitä hän sanoo, mitä vastaan? Kysyisinkö asiakkaalta oikeasti näin?

Digitaalisia palveluita tehdään oikeita ihmisiä ja oikeaa maailmaa varten. Monipuolinen työkokemukseni on ikkuna siihen maailmaan, jossa itketään ja nauretaan, käydään töissä, harrastetaan – eletään elämää ja arkea. Se auttaa minua muistamaan, että lihatodellisuuden ihmisillä on tarpeita ja toiveita, ei vaatimuksia tai riskejä.

Elämä ei ole algoritmi, mutta algoritmit käyvät ja kukkuvat osana elämää. Me ihmiset monenlaisine osaamisprofiileinemme toimimme tässä välissä tulkkeina. Siksi ei pidä väheksyä substanssiosaamista, vaikka se tarvitseekin tuekseen teknologiataitoja. Laaja-alainen CV on rikkaus, joista voin ammentaa yllättävissä yhteyksissä.

 

Vain ihminen osaa puhua konetta ja sydäntä

Minulla on vinkki alalle pyrkiville mimmeille: opettele aluksi vähän kaikkea ja keskity sitten siihen, missä olet hyvä ja mikä tuottaa iloa. Varsinkaan alkutaipaleella ei tarvitse tietää, tarvitaanko jotain taitoa tulevaisuudessa vai ei. Kaikki tieto on hyvästä silloin, kun oppimiskäyrä on jyrkimmillään. Vasta sitten, kun käyrä tasaantuu, kannattaa lähteä erikoistumaan. Oma polku löytyy sieltä aikanaan. Alanvaihtajan ei kannata hylätä aiempaa osaamista, vaan pohtia aktiivisesti; missä voisin tätä taitoani hyödyntää?

Alalla on rooleja monenlaisille asiantuntijoille ja vain osa meistä koodaa. Loput osaavat esimerkiksi hankkia asiakasymmärrystä, sanoittaa sitä, johtaa projekteja tai kouluttaa muita. Ei siis tarvitse ajatella, että jos et hallitse suvereenisti esoteerisia ohjelmointikieliä tai C++:aa, turha tunkea alalle. Teknologia tarvitsee ihmisiä, koska vain ihmiset osaavat puhua molempia: konetta ja sydäntä.

Haluaisitko jatkaa keskustelua tai herättikö kirjoitukseni kysymyksiä? Tutustu profiiliini Linkedinissä ja laita rohkeasti viestiä!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *