Lahjatoiveena sujuvasti hyödynnettävää dataa soteen
· Blogi · IT-alan teemat · Työ IT-alalla · Agnes Sarvi
Rakas Pukki,
Opintojen ohella lastensuojelussa keikkailevana työntekijänä minua harmittaa soten asiakastietojärjestelmien laaja skaala, joka vaikeuttaa työtäni. Toivon, että voisit tuoda hieman joulun taikaa sote-palveluiden tehokkuuteen ja laatuun. Palveluiden välinen tiedonsiirto ei toimi tai on hidasta, vaikka Kanta-järjestelmän ja toisiolain myötä on menty kehityksessä huima harppaus eteenpäin.
Yksi suurimmista työssä kohtaamistani ongelmista on tiedon puute alkavissa asiakkuuksissa. Kyse ei ole siitä, etteikö meillä Suomessa olisi asiakastietoja ja hoitosuhteeseen liittyvää dataa, vaan siitä, että jokainen taho hilloaa ne omiin järjestelmiinsä. Hilloaminen johtaa saman datan keräämiseen ja käsittelyyn yhä uudelleen ja uudelleen eri palveluntarjoajan järjestelmissä. Kyse ei ole vain turhasta työstä, vaan myös asiakkaiden kuormittamisesta samoilla kysymyksillä, joilla arvioidaan kokonaistilannetta ja kartoitetaan palvelutarvetta. Pahimmassa tilanteessa asiakkaat lopettavat tarvittavan palvelun käytön kuormittavan asiakaskokemuksen vuoksi.
Meillä on kaksi tarvetta: Yksilön hoitopolun parantaminen ja tutkimustyön edistäminen terveysdatan avulla.
Maailman rauhan lisäksi toivon, että kaikilla on tasavertaiset palvelut riippumatta siitä, missä päin maailmaa olemme tai mitä palveluja käytämme. Sitran julkaisemassa “Datasta voimaa sote-järjestelmään” -selvityksessä suositellaankin helpotusta yksilön reaaliaikaisen datan pääsyyn. Pukki tietää, miten vakavasti otamme tietoturvan ja yksilön suojan. Missä kuitenkin menee raja? Autonomian puute oman datan hallinnassa ja siirrossa harmittaa. Elämme globaalissa maailmassa, jossa liikumme paljon maiden välillä. Lomamatka, työreissu tai vaihto-opinnot eivät voi olla esteenä laadukkaan terveyspalvelun saannille. Meillä on oltava valtaa oman datan omistajina siirtää sitä turvallisesti eri palveluiden välillä, jotta hoitopolku olisi mahdollisimman yhtenäinen. Onhan 2025 jo melkein ovella — eikä täällä enää viestitä leivinuunin savumerkein! Teknologia on olemassa. Yhtenäisillä datan hallinnan malleilla voimme rakentaa valmiuden datan hyödylliselle käytölle.
Läpinäkyvyys ei tuo pelkästään kontrollin tunnetta yksilölle omista asioista, mutta myös luottamusta terveydenhuoltoa kohtaan. Esim. lohkoketju-teknologia voi edesauttaa datan eheyden ja turvallisuuden parantamisen, koska tiedot kirjataan muuttumattomaan ja hajautettuun tietokantaan. Tietojen väärentäminen ja luvaton käyttö estyisi. Lohkoketjun avulla terveystietoja voidaan jakaa turvallisesti eri palveluntarjoajien välillä. Käytännössä asiakkaat pystyisivät jakamaan tietojaan terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille riippumatta, onko sijaintina Pariisi vai Korvatunturi sekä säilyttämään täyden kontrollin omasta datasta.
Yksilön autonomian lisäksi terveysdataa tulisi hyödyntää tehokkaammin hoitotyössä sekä tutkimushankkeissa. Tietomallit ovat ratkaisuja moneen ongelmaan. Tietomallit ovat tiedon rakenteen kuvauksia. Kun tieto on järjestetty oikein, sitä on helppo käyttää hyödyksi.
Laadukkaalla datalla voimme nopeuttaa tiedonkulkua, parantaa hoidon laatua ja säästää merkittävästi kustannuksista. Suomessa on mahdollista saavuttaa jopa 2 miljardin euron vuosittaiset säästöt tehostamalla tiedonhallintaa ja palveluprosesseja. Sosiaali- ja terveydenhuollossa yhtenäiset tietomallit antaisivat mahdollisuuden jopa hyödyntää kansainvälistä vertailudataa. Tämän avulla esimerkiksi voisimme tehostaa diagnoosien saatavuutta syöttämällä järjestelmään potilaan oireet. Jotta yhtenäiset toimintatavat voitaisiin ottaa käyttöön, niin siitä pitäisi päättää kansallisella tasolla.
Toimintamallien käyttöönoton suunnittelu ja datan hallinnan yhtenäistäminen veisi 3-5 vuotta. Projekti olisi mahdollista rahoittaa kohdentamalla jo olemassa oleva rahoitus. Tällä hetkellä nykyiset kustannukset menevät kansalliseen tietotekniikkaan 4-4,5 miljardia sekä hyvinvointialueiden kertaluontoisiin asiakas- ja potilasjärjestelmien yhtenäistämiseen 2-3 miljardia. Sitran ehdotus olisi suunnata edellä mainituista 2 miljardia euroa tietomalleihin. Sitra ehdottaa käyttöönotettavaksi tietomallit openEHR ja OMOP.
OpenEHR-tietomallin tarkoituksena on tallentaa asiakkaiden tiedot kattavasti koko elämän ajalta. OpenEHR-tietomalli mahdollistaa hahmottamaan asiakkaan kokonaistilanteen, jossa tarvitaan monialaista ammatillista näkemystä sekä yhteistyötä hoidossa. Esimerkkinä mikäli pikkuisella Tiuku-tontulla olisi joulun alla haasteita, openEHR voi yhdistää koulun, terveydenhuollon ja perheen tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi. OMOP-tietomalli taas puolestaan keskittyy yhdistämään sekä standardoimaan terveysdataa tutkimustyötä varten. OMOP mahdollistaa esim. lääketutkimuksen ja sairauksien syiden selvittämisen. Yksinkertaistettuna vaikka tiedot ovat hajautettu eri järjestelmiin, voidaan tietoja käyttää analysointiin ilman, että niitä siirretään keskitettyyn järjestelmään. OMOP-tietomallilla tutkijat voivat analysoida isoja tietomääriä tehokkaasti. Esimerkkinä OMOP:ia voidaan käyttää analysoimaan tietyn lääkkeen vaikutusta potilaisiin eri sairaaloissa ja maissa.
Kyllä pukki tietää, että asia on ajankohtainen näinä säästöaikoina. Toivon, että voimme yhdessä löytää enemmän ymmärrystä siitä, kuinka datan hallinta ja sujuva siirtäminen voi tuoda entistä parempia palveluja — kuin joulun joulun taikaa arjen keskelle.
Rauhaisaa joulunaikaa ja valoa tulevaan vuoteen!
Lämpimin terveisin, Agnes
Leave a Reply