Juniorista senioriksi data-alalla
· Blogi · IT-alan teemat · Opiskelu IT-alalla · Työ IT-alalla
Itselläni uratarina on ehkä hiukan tyypillisempi IT-alalle vaikkei se kaikkein perinteisin olekaan.
Kouluttauduin ammattikorkeakoulussa tietotekniikan insinööriksi pääaineenani ohjelmistotekniikka. Ohjelmointi oli mielestäni kivaa, mutta jossain kohtaa alkoi tuntua siltä, ettei siitä kannattaisi tehdä kokopäivätyötä.
Opintojen loppupuolella päädyin koulujen järjestämillä rekrymessuilla keskustelemaan tiedonhallintaan keskittyneen konsulttiyrityksen edustajan kanssa. Vaikka en tuntenut alaa tai tiennyt sen teknologioista juuri mitään, niin keskustelut etenivät lopulta ensimmäiseen alani työpaikkaan. Ilmeisesti pohjaosaamiseni ja kiinnostukseni ongelmien ratkontaan vakuutti tulevan esihenkilöni kasvupotentiaalistani.
Vuosi oli 2012 ja silloin tiedonhallintaa ei juurikaan kouluissa opetettu SQL-kieltä enempää. Niinpä työnantajani oli päätynyt kerralla palkkaamaan seitsemän täysin ummikkoa ja kouluttamaan meidät pienenä oppilasryhmänä tarvittuihin teorioihin ja teknologioihin. Nykyään vastaavia koulutusputkia löytyy useammalta konsulttitalolta.
Tärkeää on kuunnella ja ymmärtää
Kouluttautumisen aloitimme tietovarastoinnin perusteista ja teknologioista lähtien liikkeelle SQL-kielestä, raportointiväline IBM Cognoksesta ja integraatioväline IBM DataStagesta. Viimeksi mainittua en lopulta käyttänyt päivääkään ja neljä vuotta myöhemmin päivittäin käytettävä teknologiarepertuaari olikin jo peräti noin 20 eri tuotetta. Vähemmälläkin määrällä olisi pärjännyt eli en välttämättä kehoita ketään opiskelemaan kaikkea kuten minä.
Kaikki teknologiat tulivat ja lisääntyivät asiakastarpeiden mukaan, joten halusta oppia uutta oli ehdottomasti etua. Vaikka teknisiä välineitä on tullut tuonkin jälkeen lisää ja työtehtäväni ovat muuttuneet, niin edelleen noin 12 vuotta myöhemmin käytän päivittäin SQL:ää ja toisena integraatiovälineenä oppimaani Microsoft SSIS:ää (SQL Server Integration Services).
Tulen ikuisesti muistamaan sen, kun koulutuspaikkaa miettiessäni sain tuttavalta kommentin:
“Tanja, eikö sun kannattaisi hakea sairaanhoitajaksi, kun haluat aina auttaa ihmisiä?”
Terveydenhuoltoala ei ollut minua varten, mutta voin jo tässä vaiheessa todeta auttaneeni paljon ihmisiä työskennellessäni IT-alalla. Integraatiot ja raportit ovat esimerkiksi auttaneet ihmisiä huolehtimaan tehdastuotteiden virhemarginaaleista, varaston kierrosta, lääketuotteiden riittävyydestä ja IT-järjestelmien toimintavarmuudesta.
Hyvin pohdituilla ja tehdyillä toteutuksilla voidaan vähentää käyttäjien manuaalityötä hyvin paljon. Oma ennätykseni taitaa olla 45 minuuttia per päivä, vaikka harvemmin noita pystyy suoraan säästetyksi ajaksi laskemaan.
Tärkeää onkin pyrkiä kuuntelemaan ja ymmärtämään loppukäyttäjän ongelmia ja tarpeita, jotta löytyisi se paras mahdollinen vaihtoehto. Tai budjettien realiteeteissa ainakin parempi versio kuin lähtötilanne.
Data-alan hyvät puolet
Vuosien varrella kollegoiden taustat ovat olleet hyvin moninaiset esimerkiksi: tietotekniikkaa, matematiikkaa, taloushallintoa, tuotantotaloutta ja automaatiotekniikkaa. Ja joskus myös hiukan epätyypillisempiä kuten merkonomi, restonomi, autokauppias tai risteilyisäntä.
Data-alan hyvä puoli on siinä, että sitä tarvitaan aika lailla jokaisella liiketoiminta-alueella ja alueen ymmärryksestä on etua toteutuksia tehdessä. Onhan se helpompaa luoda raportteja tilintarkastajille, jos ymmärtää taloushallintoa ja tiliöintiä.
Tämä myös tarkoittaa, että työllistyä voi mille alalle tahansa. Kenties juuri tästä syystä olen huomannut, että datan parissa työskentelee muuta IT-alaa keskimääräistä enemmän naisia.
Oma polkuni oli siis aloittaa konsulttina opetellen välineet ja tehden töitä useille eri toimialoille. Tämä mahdollisti myöhemmin siirtymisen asiakaspuolelle tekemää samoja kehitystöitä talon sisälle.
Lyhyenä summauksena
- IT-alalle voi päästä myös kevyellä teknisellä osaamisella, kaikki työtehtävät eivät vaadi koodaamista.
- Kaiken taustaisia ihmisiä tarvitaan, koska myös liiketoimintaosaamisesta on suurta hyötyä.
- Kiinnostus uuden oppimiseen on tärkeää jatkuvasti kehittyvällä alalla.
- Kuuntelu ja ymmärryksen lisääminen tuottaa parhaat lopputulokset kehitystyössä.
- Myös IT-alalta voi löytää itselleen merkityksellisiä työtehtäviä.
Kirjoittaja
Tanja Korkonen
MDM Developer
DNA
Data-alan full-stack developer, joka hallitsee kehitysputken tietokannoista raportointiin ja masterdatan hallintaan. Vapaa-aika kuluu perheen parissa, geokätköillen taikka neuloosissa.
Leave a Reply