Jamina Pöllänen

‹ Takaisin listaan

Laadunvarmistus ja testaus korostuvat tekoälyn yleistyessä

· Blogi · Uratarinat

Jamina Pöllänen päätyi sattumalta testauksen pariin ja löysi tiensä laadunvarmistukseen, joka onkin varsin yleistä juuri tässä tehtävässä. Paljon nuorella iällä saavuttanut Jamina ajatteleekin, että jatkuvalla itsensä kehittämisellä, periksiantamattomuudella ja avoimella mielellä pääsee pitkälle.

Jamina Pöllänen (27) haaveili ammattiurheilijan urasta ja jääkiekon parissa kuluivat vuodet tavoitteellisesti harjoitellessa. Silmissä siinti maailmanmestaruudet ja olympialaiset. Urheilu ei kuitenkaan ollut loppuelämän ratkaisu, vaan samalla alkoivat pohdinnat ammatista ja työurasta.

Valitessaan yhteishaussa opintolinjoja, oli Jaminalla selkeät viisi valintaa kuudesta. Kuitenkin perheestä kannustettiin valitsemaan kaikki vaihtoehdot ja viimeisenä vaihtoehtona, tietämättä opintolinjasta mitään, laittoi hän Haaga-Helian tietojenkäsittelyn tradenomi-linjan.

Yllätyksekseen yhteishaun tuloksena oli auennut tietojenkäsittely ja opintopaikan hyväksyminen ei ollut suora valinta. ICT-ala ei ollut Jaminan suunnitelma, sillä hänen tietokonetaidot olivat lähes olemattomat. Hän osasi käynnistää tietokoneen, käyttää hakukonetta ja päätyä sivustolle, mutta koko IT-maailma oli yksi iso mustalaatikko.

Lopulta hyväksyttyään opiskelupaikan, aloitti hän opiskelut kesällä 2019 Haaga-Heliassa tietojenkäsittelyn tradenomiksi. Urheilun tuoman periksiantamattomuuden ja kovan työn ansiosta, aito mielenkiinto alkoi syntymään IT-alaa kohtaan. Sisäinen kiinnostus ruokki itseään ja koodatessa pääsi hyödyntämään loogista päättelykykyä. Käsitys ohjelmistokehittämisestä muuttuikin paljon opintojen aikana kun opiskelukavereiden kanssa työstettiin yhdessä ryhmätöitä ja tehtiin projekteja.

Harjoittelun tullessa ajankohtaiseksi, Jamina selaili avoimia paikkoja ja löysi ilmoituksista tuttuja termejä, kuten testiautomaatio. Hakemuksia tuli laitettua useampia, sillä alkuperäinen kiinnostus oli lähteä koodariksi. Hän haki muun muassa OP Pohjola Kiitorata trainee -ohjelmaan, josta tuli kielteinen vastaus viimeisessä vaiheessa.

Lopulta oma paikka löytyi konsulttitalosta, jonka asiakkuuksiin kuului OP Pohjola. Eli Jamina päätyi kuin päätyikin tekemään työtä OP:lle ja osaksi heidän tiimiä.

Uusi vaihe uralla

Työelämässä tuli nopeasti vastaan, että opintojen aikana opitut asiat näyttäytyvät yksinkertaisempina ja käytäntö oli paljon laaja-alaisempaa. Testiautomaation, työkalujen ja laadunvarmistuksen tiedonmäärä oli valtava ja ihmistaidoilla oli suunnaton merkitys tiimityöskentelyn kannalta. Erityisesti ensimmäisen puolen vuoden aikana huijariajatukset olivat Jaminalla vahvasti läsnä sillä itsensä ja muiden asettamat odotukset olivat suuret.

Tekemisen ja toistojen kautta löytyi ymmärrys ja ymmärryksen kautta löytyi palo työhön sekä halu vaikuttaa asioihin. Kun työstä alkoi tulla vuosien saatossa rutiininomaisia ja toisteisia, Jamina lähti etsimään lisähaasteita pyytämällä lisää vastuuta ja tukemalla Future Talent -traineeohjelman kautta tullutta mentoroitavaa.

“Mentoroimalla muita oppii itse todella paljon, tapaa uusia ihmisiä ja se tuntuu virkistävältä. Mentoroitavan avulla huomaa arjen oletuksia, joita ei muuten tiedostaisikaan.”

Jamina kertoo, että suurin suurin vaihe uralla tapahtui puolitoista vuotta sitten, kun hän siirtyi konsulttitalolta kokonaan OP Pohjolalle töihin. OP Pohjolan arvoihin kuuluva “Osaava henkilöstö” kolahti, koska se myös näkyi konkreettisesti 70-20-10-mallilla. 70% on varattu päivittäisiin työhön ja sen kautta oppimiseen, 20% työn parantamiseen ja 10% omaan oppimiseen.

Työmäärä lisääntyy tekoälyn myötä

Työssään Jamina testaa sovelluksia ja varmistaa, että ne toimivat toivotulla tavalla. Esimerkiksi, kun koodari tekee muutoksia sovellukseen, on Jaminan työtä testata muutos, rakentaa testiautomaatiota ja katsoa kokonaiskuvaa käyttäjän näkökulmasta. Hän ennakoi tapoja mihin sovellusta käytetään, varmistaen sen toimivuuden ja parantaen käyttökokemusta.

Lisäksi on otettava huomioon sosiaalinen näkökulma, sillä testaajan työssä nostetaan esiin virheitä, epäselvyyksia ja paljon kysymyksiä. On tärkeää osata ilmaista ne oikealla ja rakentavalla tavalla.

“Tiimissä jokaisen tulisi tietää laadunvarmistuksen perusperiaatteet: on tärkeää, että opitaan ja tehdään yhdessä. Siten asiakaskokemuksesta ja palvelusta saadaan aikaan laadukas käyttäjille.”

Työ on siitä mielenkiintoinen, että vaikka tekoälyn pelätään vievän yleisesti töitä ja työtehtäviä, testauksen ja laadunvarmistuksen parissa työmäärä pikemminkin lisääntyy tekoälyn myötä. Kun koodaaja pystyy tuottamaan tekoälyn avulla enemmän muutoksia, täytyy ne myös testata. Laadunvarmistus ja testaajan työ ovat usein väärinymmärrettyä ja siksi Jamina tekee paljon tiedon levittämistä ja valmennusta. Tulevaisuudessa hänen tavoitteena on lisätä arkeen coachingia ja puhujakeikkoja. Jamina kokee merkityksellisenä sen, kun muutkin huomaavat työn olevan tärkeä osa palveluiden kokonaiskuvaa.

Kun laadunvarmistus ja testaus toimii, kukaan ei huomaa mitään. Mutta kun tämä ei toimi, kaikki huomaavat sen. Työ on ennakoivaa ja verrattavissa esimerkiksi siivojan tai roskakuskin työhön näkyvyyden puolesta.

Vinkkejä rooliin pääsemiseksi

Laadunvarmistukseen ja testaukseen ei ole yhtä suoraa valmistavaa opintopolkua. On tyypillistä, että tähän rooliin ajaudutaan jotakin kautta ja siksi sen parissa työskenteleviltä löytyy hyvin monenlaista taustaa. Työ sopii hyvin esimerkiksi alanvaihtajalle.

Laadunvarmistuksessa ja testauksessa pärjää pitkälle tutkivalla otteella, seikkaperäisyydellä ja “out-of-the-box” ajattelulla. Työssä ei tarvitse olla “megakoodari”, vaan perusohjelmointitaidot vievät pitkälle. Robot Framework on Suomessa testiautomaatiossa laajasti käytetty, eli se tulee todennäköisesti vastaan jossain vaiheessa uraa. Jamina on myös hyödyntänyt työssään ammattikirjallisuutta kuten “Act to Lead” -kirjaa sekä podcasteja esimerkiksi “Laadun takana”.

Lisäksi jatkuva uteliaisuus ja verkostot vievät uralla pitkälle. Suomessa laadunvarmistuksella ja testauksella on pieni, mutta se on sitäkin lämpimämpi yhteisö. Yhteisöön kuuluvia voi tavata esimerkiksi Finnish Testing Meetup Groupissa, RoboConissa tai Testing Assemblyillä.

Koska yhteisö on pieni, viestiä voi laittaa kenelle tahansa siihen kuuluvalle LinkedInissä. Vaikka kyseisellä henkilöllä ei olisikaan tarjota suoraan apua, hän voi tietää jonkun joka pystyy auttamaan.

“Hae uutta, kokeile ja näytä kaikille.”

Haastattelimme

Jamina Pöllänen
Chapter Lead & Senior Test Automation Engineer
OP Pohjola

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *