Voit olla ohjelmistoalan asiantuntija ilman koodaustaitoja
· Blogi · Työ IT-alalla · Uratarinat · Milja Köpsi
Mitä vaaditaan, että kehittyy ohjelmistoalan asiantuntijaksi? Luulisi, että ainakin sujuvia koodaustaitoja. Tai sitten ei!
Haastattelimme kahta asiantuntijaa Schibsted -yrityksestä, eikä heidän kummankaan tehtävälistalle kuulu monimutkainen koodaaminen – toinen ei itse asiassa koodaa työpäiviensä aikana lainkaan. Täh?
Tutustu Data Engineer- ja Development Manager -titteleillä työskenteleviin asiantuntijoihin ja heidän uratarinoihinsa tässä artikkelissa!
Kommunikointitaidot ovat avainasemassa
Data Engineerinä toimiva Dagmar Urbancova ei ole koskaan varsinaisesti suunnitellut työskentelevänsä jonain päivänä nykyisessä ammatissaan. Hän opiskeli aikanaan sekä markkinointia, että tietojärjestelmien hallintaa ja tavoitteena olisi ollut tulevaisuudessa kouluttaa yritysten johtoa teknologian ja tietoturvan parissa. Urbancova kuitenkin päätyi opintojen myötä työharjoitteluun, jossa oli mahdollista toimia PHP-ohjelmoijana.
“Työharjoittelussa pääsin työskentelemään verkkosivujen parissa ja sain maistiaisen siitä, kuinka ohjelmistojen kanssa voi työskennellä ilman, että täytyisi osata sujuvaa koodaamista. Kyse oli enemmän siitä, että ymmärtää järjestelmän logiikkaa, sekä datan merkitystä. Vaikka koodaamista oli myös tehtävä, ei kyseessä kuitenkaan ollut mitään monimutkaista, josta ei perustason osaamisella olisi selvinnyt”, Urbancova kertoo.
Tämän lisäksi hän oppi, että myös ohjelmistoalalla työskentelevältä voidaan vaatia ja usein vaaditaankin hyviä kommunikointitaitoja. Oikeastaan tämä lisäsi Urbancovan kiinnostusta alaa kohtaan. Vaikka teknologiaa tulee ymmärtää, ei kyse ole kuitenkaan pelkästä datan etsimisestä ja sen käsittelystä, vaan on tärkeää ymmärtää mihin käyttäjä tarvitsee dataa ja tässä kommunikointitaidot nousevat isoon rooliin.
Yhtenä esimerkkinä Urbancova mainitsee erään vakuutusyhtiön, jossa hän työskenteli myös Data Engineerin roolissa. Yrityksellä oli käytössä todella vanha ohjelma, joka aiheutti myyjille jatkuvia paperitöitä. Urbancova oli mukana kehittämässä interaktiivisen näytön, johon oli sisällytetty kaikki myyjille tarpeelliset tiedot. Tämä tehosti heidän työskentelyään huomattavasti ja kyseinen työkalu sai aikaan todella paljon kiitosta ja positiivista palautetta. Juuri tällaiset tilanteet ovat Urbancovan mielestä työn parhaimpia hetkiä.
“Luon tarpeen mukaan yrityksen johdolle, asiakkaalle, data-analyytikolle tai esimerkiksi datatieteilijälle yhtenäisen tiedoston, jossa on kaikki tarvittava data valmiina. Käytännössä haen siis dataa erilaisista lähteistä ja kokoan siitä käyttäjälle yhden selkeän ja sellaisenaan käyttökelpoisen kokonaisuuden. Ilman tätä työtä käyttäjä joutuisi itse selaamaan kymmeniä eri sivustoja ja kuluttamaan kallisarvoista aikaa. Ihmiset ovat tästä työstä todella kiitollisia ja se on totta kai palkitsevaa”, Urbancova avaa nykyisiä työtehtäviään.
Äidin painostamana kohti ohjelmistoalaa
Kazakhstanista kotoisin oleva Yevgeniya Nättilä kertoo kaiken saaneen alkunsa perheen tuesta (tai oikeastaan painostuksesta):
“Äitini on korkeasti koulutettu ja sen vuoksi hän puski myös minua kouluttautumaan – ja hyvä niin! Olin onnekas päästessäni insinööriopintojen pariin”, Nättilä kertoo kuinka alalle siirtyminen sai alkunsa.
“Koulussa opiskelin myös englantia ja se auttoi minua etenemään opinnoissa. Myöhemmin sain mahdollisuuden lähteä opiskelemaan Suomeen. Tartuin tähänkin tilaisuuteen äitini painostamana”, Nättilä naurahtaa ja jatkaa:
“Ryhdyin opiskelemaan Joensuussa ohjelmointia ja suoritin Master program in Computer Science -tutkinnon. Vasta tämän jälkeen alkoi oikeastaan itsenäinen matkani alan parissa. Lähetin varmaan 100 hakemusta eri työpaikkoihin ja näin todella paljon vaivaa työllistyäkseni. Luin myös paljon alan kirjallisuutta ja koin, että tällä oli iso vaikutus etenkin haastatteluissa. Pääsin lopulta IT-alan yritykseen konsultiksi ja konsulttina toimin noin 15 vuoden ajan muutamassa eri työpaikassa”, Nättilä kertoo.
Aiemmin mainittujen kommunikointitaitojen tärkeys kävi ilmi myös Nättilälle ja hän opiskelikin aiheesta lisää voidakseen kehittyä ja edetä urallaan. Hän suoritti Master of International Business -tutkinnon Helsingin Haaga-Heliassa. Myöhemmin Nättilä on toiminut myös erilaisissa koulutustehtävissä, joten kommunikointitaidoissa itsensä kehittäminen on todella palkinnut ja tuottanut tulosta:
“Nautin todella paljon kouluttamisesta! Sen avulla koin myös valtavan kasvun ja kehityksen ja pääsin johtotehtävien pariin tiiminvetäjäksi.”
Nykyisessä työssään Development Managerina Nättilä johtaa teknistä tiimiä eli devaajien muodostamaa joukkoa. Nättilä kokee, että hänen tärkein tehtävä on helpottaa työntekijöiden taakkaa ja saada heidät viihtymään työssään mahdollisimman hyvin:
“Teen kaikkeni, jotta tiimini voi keskittyä siihen, mitä he tekevät parhaiten. Joskus olen juhlien suunnittelija, toisinaan ongelmanratkaisija ja joskus päiväni pitävät sisällään myös raportointia, sekä muita ylläpitotehtäviä.”
Nättilä kertoo myös opiskelleensa aikanaan hieman koodaamista, mutta ei tee sitä lainkaan nykyisessä työssään – sitä varten hänellä on tiimi täynnä osaavia tekijöitä!
Miksi ala sopii kaikille?
Kysyimme sekä Urbancovalta, että Nättilältä mikä alassa kiehtoo, minkälaiselle ihmiselle ohjelmistoala sopii ja mitä vaaditaan, että menestyy? Molemmat nostivat uteliaisuuden ja halun oppia tärkeimmiksi piirteiksi.
“Koodaamista ei kannata turhaan pelätä, sillä ajassa on tultu niin paljon eteenpäin, että vaihtoehtoja ohjelmistojen opiskeluun on todella monia. Alalle siirtyminen on vaatinut huomattavasti enemmän teknistä osaamista vuonna 2007, kun lähdin itse kulkemaan data-insinöörin polkua. Lisäksi ohjelmistoalan eri ammatit poikkeavat toisistaan hyvin paljon ja jokainen ammatti on myös itsessään todella joustava ja siitä saa muokattua tekijänsä näköisen riippuen siitä mistä on itse kiinnostunut”, Urbancova rohkaisee.
Urbancova on itse opiskellut myös Suomessa lisää ennen työllistymistään Schibstedille. Hän kehui Suomen tarjontaa ohjelmistoalan opintojen suhteen ja suositteleekin kaikkia alalle haluavia ottamaan yksittäisiä kursseja, sekä hyödyntämään mahdollisessa nykyisessä opiskelupaikassa olevaa tarjontaa:
“Jos esimerkiksi ala kiinnostaa, mutta ei ole vielä ihan varma onko ohjelmistojen parissa työskentely se oma juttu, kannattaa aloittaa yksinkertaisilla kursseilla ja kokeilla kepillä jäätä. Vaihtoehtoja alalla on niin monia ja osa ammateista keskittyy enemmän itse teknologiaan ja koodamiseen, kun taas osa painottuu visuaalisempaan osaamiseen. Jokaiselle alasta aidosti kiinnostuneelle löytyy varmasti se oma paikkansa!”
Uteliaisuuden, oppimishalun ja rohkeuden lisäksi Urbancova muistuttaa myös alan joustavuudesta, joka voi etenkin naisille olla todella merkittävä tekijä.
“Työt voi käytännössä tehdä milloin ja missä tahansa, kunhan tietokone kulkee mukana. Tämä tuo helpotusta esimerkiksi silloin, kun työt on yhdistettävä pienten lasten äitinä olemiseen. Kun varsinaisia työaikoja ei ole, eikä fyysisestä läsnäolosta olla riippuvaisia, tarjoaa tämä ihan uusia mahdollisuuksia arjen pyörittämiseen”, Urbancova kertoo.
Myös Nättilä rohkaisee jokaista alasta kiinnostunutta ottamaan sen ensimmäisen askeleen:
“Aloita jostain ihan pienestä, silloin et menetä mitään! Avaa se selain ja osallistu sille ensimmäiselle verkkokurssille – vain aloittamalla pääsee eteenpäin.”