Osaaminen ei odota suhdanteita
· Ajankohtaista · Tiedote · Milja Köpsi
Keväällä 2025 Software Finland ry toteutti kyselyn, johon vastasi 426 naista eri puolilta Suomea. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, missä elämäntilanteessa vastaajat tällä hetkellä ovat, mitä he tavoittelevat urallaan lähitulevaisuudessa sekä millaista tukea tai oppimismahdollisuuksia he tarvitsevat vahvistaakseen asemaansa teknologia-alalla – tai suunnatakseen alalle uudella tavalla.
Tulokset ovat samaan aikaan rohkaisevia ja herätteleviä. Vastaajat ovat sitoutuneita, osaavia ja aidosti kiinnostuneita teknologiasta. Moni työskentelee jo ohjelmisto- tai teknologia-alalla tai opiskelee siihen liittyviä aiheita. Oppiminen nähdään keinona rakentaa omaa uraa. Tämä kertoo määrätietoisesta toimijuudesta, ei satunnaisesta kiinnostuksesta.
Silti tulokset muistuttavat myös siitä, kuinka paljon työtä on vielä tehtävänä. Teknologia-alan saavutettavuus ei jakaudu tasaisesti: koulutus keskittyy tietyille alueille ja ryhmille, maantieteellinen sijainti määrittää usein mahdollisuuksien määrän, ja myös sosioekonominen tausta periytyy ja kaventaa valintoja. Yksilön into ei aina riitä, jos ympäristö ei tarjoa tarvittavaa tukea, esimerkkejä tai reittejä eteenpäin.
Yhteisö, joka ei ole vain aloittelevien joukko
On tärkeää purkaa harhaluuloa, että naisten teknologiaosaaminen tai kiinnostus alaa kohtaan olisi uusi ilmiö – tai että Mimmit koodaa -yhteisö olisi suunnattu vain uransa alkuvaiheessa oleville. Kevään 2025 kyselyn mukaan noin 40 % vastaajista on työskennellyt alalla vähintään kaksi vuotta, lähes 20 % yli viisi vuotta ja 12,2 % yli kymmenen vuotta.
Tämä kertoo vahvasta sitoutumisesta, jatkuvasta osaamisen kehittämisestä – ja ennen kaikkea siitä, että teknologia-ala ei ole vain miesten, saati nuorten miesten, pelikenttä. Mimmit koodaa -yhteisössä on mukana eri uravaiheissa olevia asiantuntijoita, joista moni tuo mukanaan vuosien kokemuksen ja vahvan ammatillisen osaamisen. Suurin osa vastaajista on 31–50-vuotiaita: kokeneita osaajia, joilla on monipuolista työkokemusta ja työelämätaitoja.
Oppiminen välineenä, ei päämääränä
Oppimista ei nähdä muodollisena askeleena kohti tutkintoa, vaan välineenä työelämätavoitteiden saavuttamiseen. Vastaajista 88 % haluaa kehittää osaamistaan, ja monet liittävät sen suoraan käytännön tavoitteisiin: 28 % hakee uusia tehtäviä nykyisessä organisaatiossa, 24 % tähtää uudelle alalle ja 15 % haluaa esihenkilö- tai johtotehtäviin. Mukana on myös heitä, jotka etsivät ensimmäisiä työpaikkojaan (11 %) tai suunnittelevat yrittäjyyttä (11 %).
Suurin osa vastaajista on 31–50-vuotiaita – aikuisia, joilla on työ- ja elämänkokemusta sekä usein vastuita. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, millaiselle oppimiselle on tilaa. Siksi vastaajat suosivat joustavia ja käytännönläheisiä tapoja: yksittäiset kurssit (71 %) ja sertifioinnit (70 %) olivat selvästi suositumpia kuin perinteinen tutkintokoulutus, joka houkutteli vain 31 % vastaajista.
Naisia kyllä kiinnostaa teknologia
Kiinnostusta teknologia-alaa kohtaan on tutkimuksen mukaan laajasti, mutta rakenteelliset ja käytännön haasteet – kuten ajankäytön kuormitus, arjen metatyöt, alueellinen eriarvoisuus, matalan kynnyksen mahdollisuuksien puute ja ohjauksen vähäisyys – nousevat esiin toistuvasti. Vaikka monet vastaajat ovat korkeakoulutettuja, ei koulutuksen puute itsessään ole este alalle – eikä sen tule sellaiseksi muodostua.
On tärkeää, ettei koulutus toimi portinvartijana. Teknologia-ala tarvitsee monenlaista osaamista ja erilaisia polkuja. Siksi meidän tulee arvioida jatkuvasti, tavoittaako viestintä- ja rekrytointikäytännöt mukaan myös ne, jotka eivät näy tilastoissa, mutta ovat valmiita astumaan esiin, oppimaan uutta ja työllistymään uusiin positioihin.
Mitä tarvitaan, kun intoa riittää mutta reitti puuttuu?
Avoimista vastauksista nousee toistuvasti neljä ydintarvetta:
- Osaamisen sanoittaminen ja itseluottamus: Tukea siihen, miten osaaminen tuodaan esiin. CV-klinikat, portfoliopajat ja vertaistarinoiden jakaminen auttavat.
- Sparraus ja mentorointi: Turvalliset tilat, joissa voi kysyä ja suunnitella, jaetun kokemuksen rinnalla.
- Täsmäkoulutukset ja saavutettava oppiminen: Kiinnostus on moninaista, niin itse teknologioiden kuin muidenkin roolien osalta. Oppimisen on sovittava arkeen eikä toisinpäin.
- Verkostoituminen ja työnantajakontaktit: Hackathonit, yhteisöprojektit ja tapahtumat madaltavat kynnystä tulla nähdyksi ja päästä sisään.
Työelämä ei vielä vastaa tavoitteisiin
Teknologia-alalla ei vielä ole riittävästi siirtymäpolkuja niille, jotka etsivät uusia rooleja, johtotehtäviä tai tilaisuuksia uudelleen asemoitua. Tutkimukseen vastanneiden naisten kiinnostus esihenkilörooleihin (15,3 %) ja yrittäjyyteen (7,4 %) voivat vaikuttaa pieniltä osuuksilta, mutta ovat merkittäviä ottaen huomioon alan sukupuolittuneisuuden. Jokainen signaali kiinnostuksesta on mahdollisuus – mutta vain, jos siihen vastataan.
Missä ei ole näkyvyyttä, ei synny osallistumistakaan
Muutos ei voi jäädä yksilön harteille. Yritysten, kouluttajien ja työllisyystoimijoiden tehtävä on tarjota käytännön reittejä, joissa kokemus, motivaatio ja tausta voivat muuttua osaamiseksi ja työksi. Alueellinen eriarvoisuus näkyy edelleen vahvasti – esimerkiksi Uusimaa korostuu (43 % vastaajista), kun taas muu Suomi ja erityisesti syrjäseudut ovat aliedustettuja. Näkyvyys ja esimerkit ovat avainasemassa: missä ei ole vertaisia tai realistisia polkuja, ei synny osallisuutta.
Osaaminen ei odota suhdanteita
Vaikka junioritason osaajille, iästä riippumatta, ei tällä hetkellä ole riittävästi uusia työpaikkoja, osaamisen kehittämistä ei voi lykätä. Teknologia kehittyy jatkuvasti, ja tulevaisuuden kilpailukyky ratkaistaan nyt. Talouden elpymisen hetkellä on jo kiire uusien osaajien rekrytoinneissa– siksi oppimiseen ja potentiaalin tunnistamiseen on panostettava etupainotteisesti.
Mimmit koodaa ohjelmasta
Kyselyn perusteella 90,3 % vastaajista koki saaneensa hyötyä Mimmit koodaa -vai ohjelmasta. Tämä ei ole ainoastaan erinomainen tulos – se on osoitus ohjelman vaikuttavuudesta yksilöiden urapolkujen, oppimisen ja työelämävalmiuksien kehittämisessä.
Harjoittelu- ja työpaikkoja löytynyt sadoille
Mimmit koodaa ei ole vain innostuksen herättäjä vaan myös väylä käytännön kokemukseen:
- 11,9 % on päässyt töihin IT- tai ohjelmistovetoisiin tehtäviin
- 5,3 % on päässyt harjoitteluun
- Lisäksi 4,9 % on suorittanut ohjelman kautta sertifiointeja, mikä on usein kynnysvaihe työllistymisessä
Tämä on erittäin merkittävä tulos etenkin, kun huomioidaan haastava työmarkkinatilanne ja monien vastaajien lähtötilanne alan ulkopuolelta.
Saadut hyödyt ovat monitasoisia
Kysyttäessä ohjelman tuottamista hyödyistä, vastaajat nimesivät mm.:
- Lisääntynyt innostus teknologiaan (66,1 %)
- Verkostoituminen (51,0 %)
- Ymmärrys teknologiasta kasvanut (49,5 %)
- Uuden suunnan löytyminen työelämässä (28,4 %)
- Teknologiset taidot ja oppimispolut (n. 26 %)
- Uudet työelämätaidot (21,2 %)
- Vaikutus opiskeluvalintoihin (19,0 %)
Nämä kertovat siitä, että ohjelma tukee yhtä aikaa oppimista, ammatillista suuntaa, itseluottamusta ja urasiirtymien mahdollistamista. Iso kiitos siis vertaisoppijoille, kouluttajillemme, yrityksille sekä rahoittajille, jotka ohjelmaa ovat olleet tukemassa ja hankkeita mahdollistamassa.
Milja Köpsi
Software Finland ry
ICT-yhteys: Tunnista-SanoITa-Kohtaa / Mimmit koodaa
Hankepäällikkö, projektikoordinaattori
ICT-yhteys: Tunnista – sanoITa – kohtaa hanke tarjoaa tukea ja ohjausta oman osaamisen tunnistamisessa ja sanoittamisessa. Valtakunnallinen hanke toteutetaan osana EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 ja sen pääkumppanina toimivat Software Finland ry ja Business Joensuu. Hankkeen toteututusaika on 1.9.2024-31.8.2026 ja sitä on osarahoittamassa Euroopan unioni.
