Töissä pitäisi ymmärtää enemmän ohjelmistoista – tai muuten käy hullusti
· Blogi · Milja Köpsi
Meillä on jo kiire saada Suomeen uusi aikuiskoulutuksen malli – Kilpailukykymme on vaarassa, jos aikuiset eivät pääse opiskelemaan ohjelmistoja.
Kolmi- ja nelikymppisten sukupolvi on jo havahtunut siihen, että töissä pitäisi ymmärtää enemmän ohjelmistoista – tai muuten käy hullusti. Ohjelmistoalalla osaajien puute on niin vakava paikka, että yritykset ovat valmiita kouluttamaan alalle uusia osaajia ilmaiseksi.
Koodia on joka alalla ja joka paikassa: sosiaali- ja terveysalan tehtävissä, metallialalla, laivavarustamoissa, metsäkoneissa ja Marimekon tuotantolinjalla. Yhä useampi meistä on jo nyt siinä tilanteessa, että omassa työssä on mahdotonta menestyä, ellei ymmärrä edes jotain ohjelmistoista, koodaamisesta ja tekoälystä. Tästä ovat samaa mieltä niin työntekijät kuin yrityksetkin.
Ei ole ihme, että Slushissa julkaistun koodikoulu Hiven ikäraja sai työssäkäyvät aikuiset älähtämään. Hive on tarkoitettu alle kolmikymppisille – mutta sitä vanhemmillakin on nyt palava halu oppia.
Ohjelmisto- ja e-business ry:n Mimmit koodaa -ohjelma imaisi alle vuodessa mukaansa yli 3000 naista, jotka haluavat ymmärtää, mitä on koodaaminen ja miten ohjelmistot toimivat. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden kursseilla on tällä hetkellä hulppeat 200 000 opiskelijaa, joista puolet on vasta julkaistun Elements of AI -tekoälykurssin suorittajia ja loput ohjelmointi-, tietoturva- tai muille vastaaville kursseille ilmoittautuneita.
Nyt Suomella on jo kova kiire tarjota aikuisille, oppimisenhaluisille ihmisille mahdollisuus oppia uutta työn ja perhe-elämän ohessa. Tarvitsemme kipeästi joustavaa koulutusmallia niille aikuisille ihmisille, jotka tasapainoilevat työuran, asuntolainan ja ruuhkavuosien kanssa. Heille, joille voi olla mahdottomuus loikata kolmeksi vuodeksi kokonaan uuden alan opintoihin.
Nykyiset mahdollisuudet eivät ratkaise ongelmaa. Koodikoulu Hive ottaa opiskelijaksi sata alle kolmekymppistä ja sitoo kolmeksi vuodeksi täysipäiväiseen opiskeluun. Ohjelmisto- ja e-busisness ry:n maksuton Mimmit koodaa -ohjelma antaa vuodessa noin tuhannelle pieniä maistiaisia koodaamisesta ja sytyttää halun oppia lisää. Ammattikorkeakouluissa alanvaihtajan on pystyttävä sitoututumaan kolmeksi vuodeksi kokoaikaisiin opintoihin.
Jos uudenlaista aikuiskoulutuksen mallia ohjelmistoalalle ei pian keksitä, olemme pulassa.
Panoksena on Suomen kilpailukyky: jos haluamme olla globaalisti kilpailukykyisiä, meidän on määrätietoisesti kehitettävä osaamistamme, kasvatettava markkina-arvoamme ja panostettava oman työmme kehitykseen.
Tässä on kyse myös ihmisistä, jotka tarvitsevat lisää koulutusta menestyäkseen työmarkkinoilla, sekä suomalaisista yrityksistä, jotka tarvitsevat oppivia osaajia. Ilman kokeneita eri alojen ammattilaisia olemme pulassa, sillä he ovat tärkeitä innovaatioiden synnyttäjiä. Esimerkiksi sote-alan ohjelmistojen parhaita kehittäjiä ovat he, joille potilastyö on tuttua: sairaanhoitajat, lääkärit ja leikkaussalin henkilökunta.
Jos me Suomessa keksimme tähän kouluttamiseen uuden mallin, Suomen vetovoima kasvaa entistä erityislaatuisemmaksi. Se olisi jotain aivan uutta.
Nyt on aika luoda täysin uudentyyppinen aikuiskoulutuksen malli. Voisiko se olla jotain, missä yksilö, yritykset ja yhteiskunta toimisivat yhdessä yhteisen edun hyväksi? Sillä se on tehtävä nyt.
MILJA KÖPSI
#mimmitkoodaa -ohjelman koordinaattori
milja@mimmitkoodaa.fi
