Low-code: Luo kauniita ja monipuolisia sovelluksia kivuttomasti, sekä entistä nopeammin visuaalisen ohjelmoinnin avulla
· Blogi · IT-alan teemat · Milja Köpsi
Mimmit koodaa -yhteisö on saamassa workshop-valikoimaansa mielenkiintoisen lisäyksen, kun ohjelmistoyhtiö OutSystems ja suomalainen teknologia-, strategia- ja designyritys Solita ovat yhdessä loihtineet kokonaisuuden alkuvuodelle 2022. Aiheena monelle vielä hieman vieras, mutta kovaa nousua tekevä low-code, joka tuo hyvän lisän perinteisempään devaajan työhön ja tekee ohjelmistokehityksestä helpommin lähestyttävää lisäämällä automaatiota ja korvaamalla vaikeaselkoisen syntaksin visuaalisella ohjelmointikielellä.
Tutustu low-codeen ja tulevaan workshop-kokonaisuuteen tässä kirjoituksessa!
Mitä on Low-code?
Low-code-ohjelmistokehityksen avulla uusia sovelluksia voidaan kehittää nopeasti, turvallisesti ja helposti visuaalisilla työkaluilla – niin mobiililaitteilla toimivia, kuin enterprise-luokan web-sovelluksia. Valmiiden komponenttien avulla sovellusten kehittäminen tapahtuu varsin tehokkaasti, joten se on myös todella asiakasystävällinen ratkaisu: ensimmäinen versio tehdystä työstä saadaan asiakkaan eteen näytille lyhyelläkin aikataululla.
OutSystems on Portugalissa perustettu ohjelmistoyhtiö, joka on kehittänyt graafisen ohjelmistokehitysalustan, jossa sovellusten rakentaminen tapahtuu low-coden avulla:
“Kyseessä on helpompi ja visuaalisempi tapa tehdä softakehitystä. Low-coden tarkoituksena on vähentää sitä, että kaikki pitää koodata alusta lähtien. Low-code minimoi ohjelmakoodin kirjoittamisen ja korvaa koodin hiirellä liikuteltavilla elementeillä, joita voi käyttää hyvin visuaalisesti. Prosessi helpottuu ja nopeutuu ja voidaan keskittyä enemmän lopputulokseen”, Nella Koponen (OutSystems) kertoo.
“Läheinen yhteistyö liiketoimintavastaavien ja loppukäyttäjien kanssa on visuaalisessa low-code-ympäristössä helpompaa ja sen avulla voi yhdessä asiakkaan kanssa kehittää toimintaa. Sovelluksia päästään testaamaan nopeammin, jolloin reagoiminen käyttäjäpalautteeseen ja asiakkaan tarpeisiin on tehokkaampaa. Tämä innostaa totta kai myös asiantuntijaa. Kun lähtee ihan tyhjästä kehittämään softaa, niin se on tosi pitkä prosessi jo ennen kuin saadaan edes eka versio esittelyyn”, Henna Paakinaho (Solita) jatkaa.
Mihin softakehittäjän osaamista tarvitaan, jos low-code tekee kaiken valmiiksi?
Kiinnostus Low-code kehitystä kohtaan on Suomessakin kovassa nousussa, joten Solita ja OutSystems haluavatkin lisätä kyseisen ohjelmistokehitystavan ja sen tuomien lisäarvojen näkyvyyttä. Yhteistyön myötä järjestettävällä kurssilla tutustutaan tarkemmin siihen kenelle Low-code ohjelmointi sopii ja miksi myös senioritason kehittäjien kannattaa ottaa tämä uusi moderni lähestyminen haltuun.
“Low-code ei toki ole hopealuoti joka ratkaisee kaikki modernin sovelluskehityksen ongelmat. Sovelluskehitys ja arkkitehtuuriosaaminen on aivan yhtä relevanttia kuin perinteisessäkin sovelluskehityksessä. Low coden myötä senior tason kehittäjät pystyvät entistä paremmin keskittymään mielenkiintoisempiin haasteisiin, kuten arkkitehtuuriin, sekä liiketoimintalogiikan rakentamiseen. Junior koodajat puolestaan hyötyvät helpommin sisäistettävästä visuaalisesta ohjelmoinnista, sekä sisäänrakennetusta tekoälystä, joka ohjaa kehittäjää parhaiden käytäntöjen mukaiseen kehitykseen suorituskyvyn, tietoturvan, ylläpidettävyyden ja skaalautuvuuden näkökulmista.”, Nella kommentoi.
Low-code tarjoaa huomattavasti pienemmällä kynnyksellä varustetun vaihtoehdon sellaiselle, joka on kiinnostunut ohjelmistokehityksestä, mutta alusta loppuun koodaaminen ei välttämättä kuulu omiin vahvuuksiin tai edes kiinnostuksen kohteisiin. Se sopii kuitenkin myös jo kokeneelle softakehittäjälle, sillä low-coden visuaalisuus ja tulosten nopeasti aikaan saaminen toimii loistavana lisäyksenä “raskaamman sarjan” koodaamiseen. Se voi mahdollistaa myös kehityshankkeita, joihin ei ole kustannussyistä ollut aiemmin mahdollisuutta. Vähäkoodisella ratkaisulla työtuntien määrää saadaan laskettua, jonka seurauksena kustannustehokkuus nousee.
Henna korostaa, että alusta loppuun koodaamista jo opetellut tai sitä työkseen tekevä ei ole hankkinut osaamistaan turhaan:
“Perinteinen koodaaminen ja low-code eivät missään nimessä ole toisiaan poissulkevia asioita, vaan ne kulkevat rinnakkain. Jos hyppäät perinteisemmästä devaamisesta low-code-puolelle, se ei todellakaan tarkoita, että kerrytetty osaaminen valuisi hukkaan. Low-coden kohderyhmänä ovat kaikki alalla – eivät pelkästään ne, jotka ovat vasta opintojen alussa tai ne, joille perinteinen koodin kirjoittaminen ei ole se oma vahvuus. Low-codella kehitettyjä sovelluksia voi tämän lisäksi tarpeen mukaan laajentaa perinteisellä koodilla.”
Tutustu tarkemmin low-codeen blogikirjoituksesta, paina tästä.
Kohti low-code-workshoppia!
Nella huomasi LinkedInissä, että Milja Köpsi hakee uusia workshoppeja Mimmit koodaa -yhteisölle, eikä low-code-aiheisia koulutuksia MK-ohjelman historiasta juuri löytynyt. Samaan aikaan OutSystemsin yhteistyökumppani Solita oli käynnistänyt rekrykampanjan ja näin ajatus voimien yhdistämisestä sai alkunsa:
“Solitalla on tarve low-code-tekijöille ja me OutSystemsiltä halutaan lisätä tietoisuutta aiheesta ja ymmärrystä siitä, että low-code-työkalujen parissa voi työskennellä käytännössä kuka tahansa – olit sitten juniorin tai seniorin tasolla. Meiltä tulee se osaaminen ja työkalut, Solita on kasvot asiakkaalle. Meillä OutSystemillä myös Diversity, Equality & Inclusion (DEI) on tärkeää, ja haluamme MK-ohjelman myötä tukea diversiteettiä ohjelmistoalla”, Nella kertoo.
Ennen varsinaisia workshoppeja OutSystems ja Solita valtasivat Mimmit koodaa -yhteisön Instagram-tilin. Tarjolla oli totta kai low-code-aiheeseen liittyviä julkaisuja, mutta esittelyyn pääsi myös kummankin yrityksen työntekijöitä, työpaikkakulttuuria unohtamatta. Omasta tekemisestään kertoivat muun muassa OutSystem Community Membersin jäseniä eri maista.
Workshopin avulla mukaan rekryprosessiin
Instagram-viikkojen jälkeen järjestetään low-code-workshop, jossa kaikki osallistujat rakentavat sovelluksen: liikkeelle lähdetään nollasta ja tukea on jatkuvasti saatavilla. Näin kaikki pääsevät eteenpäin ja voivat esittää kysymyksiä matkan varrella. Tavoitteena on, että workshopin päätteeksi kaikilla on sovellus valmiina ja hyvät valmiudet rekryprosessiin.
Virtuaalinen workshop järjestetään 15.02.2022. Mikäli maailman tilanne antaa myöden, pääsee sovellusta rakentamaan myöhemmin myös fyysisesti paikan päälle Solitan tiloissa.
“Osallistuja pääsee virtuaalisessa workshopissa tekemään ja verkostoitumaan. Me ei odoteta, että workshopeille tulijoilla on jäätävä softa-kokemus. Ei tarvitse välttämättä olla työkokemusta tai edes tutkintoa. Jo sellainen itseoppineen taso on todella ok! Kunhan jostain koodaamisesta on hieman kokemusta, jotta saat workshopista riittävästi irti”, Henna avaa workshopin vaatimustasoa.
Workshopin jälkeen on mahdollista suorittaa ilmaiseksi Associate Reactive Developer sertifikaatti, joka on oiva lisä jokaisen sovelluskehittäjän tai siitä haaveilevan CV:hen. Sertifiointikurssi toimii ikään kuin lopputestinä:
“Workshopin jälkeen voi suorittaa “14 days of OutsSstems challenge” -sertifiointikurssin. Tämän saa tehdä ihan omassa tahdissa tiettyyn päivämäärään mennessä. Jos kokeen pääsee hyväksytysti läpi, saa siitä täysin maksutta sertifikaatin. Sertifiointikokeessa testataan osaaminen ja siitä saa hyvän näytön esimerkiksi rekryprosesseja ajatellen”, Nella kertoo.
Myöhemmin on tarkoitus järjestää vielä edellä avatun kokonaisuuden jatkumona Code Camp, jonka sisältö, sekä ajankohta tarkentuvat lähiaikoina. Code Camppiin voi osallistua myös sellainen henkilö, joka ei ole käynyt low-code-workshoppia tai suorittanut sertifikaattia. Jonkunlainen pohjatieto on kuitenkin oltava olemassa ja tähän voi hyödyntää esimerkiksi OutSystemsin education-polkuja.
Low-code tukee alan monimuotoisuutta
Kuten jo aiemmin todettu, low-code tarjoaa visuaalisemman, nopeamman ja helppokäyttöisemmän vaihtoehdon perinteiselle koodaamiselle. Sen avulla voidaan laajentaa alasta kiinnostuneiden joukkoa ja täten saavuttaa yrityksiin lisää diversiteettiä. Tiimien osaaminen vahvistuu työpaikkojen monimuotoisuuden myötä ja low-code-ohjelmistokehitys rohkaisee toivon mukaan alalle myös sellaisia henkilöitä, joille koodaaminen on tuntunut liian suurelta haasteelta.
Juniorikehittäjiä ja koodaustaidoiltaan vasta alkeistasolla olevia työntekijöitä saadaan nopeammin erilaisiin projekteihin mukaan low-code työkalujen avulla ja visuaalinen ohjelmistokehitys tuo erinomaista tukea myös kokeneelle devaajalle. Vähäkoodiselle kehitykselle on kysyntää ja sen osaamiselle on tarve alan työpaikkamarkkinoilla. Nella tiivistää loppuun:
“Voit hypätä kyytiin nyt ja haalia osaamista jo tässä vaiheessa. Low-code tulee yleistymään joka tapauksessa, joten miksi et ottaisi sitä haltuun jo nyt, ensimmäisten joukossa kotimaassa?”
Tule mukaan workshopiin painamalla tästä: Build an App with us!
Leave a Reply