Koodaamista ei tarvitse aloittaa 11-vuotiaana
· Blogi · IT-alan teemat · Työ IT-alalla · Uratarinat · Milja Köpsi
Peppi Mäkelä ajatteli teini-iässä, ettei koodaaminen kannata, kun koodarina toinen jalka on jo haudassa. 24-vuotiaana, kahden ammatin jälkeen, molemmat jalat ovat fullstackin maailmassa.
Peppi Mäkelä työskentelee IT-alan konsulttiyritys Rakettitieteellä toimistokoordinaattorina ja on Haaga-Heliassa monimuoto-opiskelijana. Elokuussa hän aloittaa Experis Academyssa fullstack-koodarin polun. Vaatetusompelijaksi ja liiketalouden tradenomiksi valmistunut Mäkelä odottaa uutta urasuuntaa ilolla. Edessä on kuukausi fronttikoulutusta, kuukausi back-koulutusta ja kuukauden mittainen projekti.
”En tiedä vielä mihin tarkalleen erikoistun, mutta fullstack kiinnostaa eniten, koska se antaa laajemmat uramahdollisuudet. Haluan olla sellainen joka paikan höylä”, Mäkelä nauraa.
It-alalle päätyminen ei ollut Mäkelälle itsestäänselvyys. Ala konkretisoitui käytännössä vasta Rakettitieteellä, jonne Mäkelä päätyi sattumalta. Koodareiden työtä sivusta seuratessa Mäkelälle alkoi hahmottua alan mahdollisuudet. IT-ala näyttikin yllättävän innostavalta ja laajalta.
”Rakettitieteellä konsultteja seuratessa olen huomannut, että IT-alalla on asiakkaita laidasta laitaan kaikilta aloilta. Siksi minusta ohjelmointi on hienoa. Koodaaminen voi olla se sun oma juttu, mutta voit erikoistua siinä eri aloille. Minä esimerkiksi voin hyödyntää vaatetusalan osaamista koodaamisen yhteydessä,” Mäkelä kertoo.
Konkreettinen kuva IT-alan työnkuvasta hukassa
Mäkelä myöntää, että hänelle oli syntynyt väärä kuva alasta. Sen lisäksi, että ala olisi kapea, Mäkelä ajatteli, että hän on liian kokematon IT-alalle.
”Kuvittelin aiemmin, että koodaaminen olisi pitänyt aloittaa jo joskus 11-vuotiaana, että pärjää alalla. Ajattelin 16-vuotiaana, että minulla ei ole enää mitään mahdollisuuksia alalle, sillä en ollut koodannut vielä ollenkaan. Mulla on jo toinen jalka haudassa. Koin kovia paineita asian suhteen,” 24-vuotiaana uudelleen kouluttautumisen aloittanut Mäkelä muistelee.
IT-alan haasteista yksi on, että alaa on vaikeaa kuvailla, koska teknologia ja koodaaminen leviävät työ- ja arkielämässä koko ajan laajemmalle ja laajemmalle. Nuorten on vaikeaa hahmottaa alan mahdollisuuksia uravalintana. Kun kampaaja kampaa hiuksia ja autonkorjaaja korjaa autoja, niin mitä tekee koodari?
”Konkreettisista ammateista on helppoa muodostaa mielikuvia, koska olet nähnyt niistä esimerkkejä arjessa. Mutta jos sulla ei ole omassa elämässä ketään koodaria, on vaikeaa tietää, millainen ala on ja mitä he tekevät konkreettisesti. Tyyliin kirjoittavatko he Wordilla jotain vai mitä ihmettä tapahtuu?”
Naisten pitkäjänteinen työ IT-alan monipuolistamiseksi tuottaa tulosta
Mäkelän mielestä on täysin OK vaihtaa alaa missä vaiheessa tahansa. Suuntautua kokonaan uudelle uralle. Hän rohkaiseekin kaikkia naisia testaamaan IT-alaa ja opettelemaan koodaamista. Vaikka koodaamisesta ei tulisikaan uraa, se lisää arvokasta ammattitaitoa ja osaamista mille tahansa urapolulle. Ilmaisia opintomahdollisuuksia on olemassa, kuten Helsingin yliopiston avoimet verkkokoodauskurssit, joita Mäkeläkin on suorittanut, sekä tietysti Mimmit koodaa workshhopit.
”On hienoa, että Mimmit koodaa-yhteisö on olemassa. Se on kannustava, ja on ihanaa, että naisia tulee IT-alalle lisää koko ajan. Seniorikoodereissa ollaan vielä miespainotteisia, mutta -omassa kouluryhmässä aloitti naisia enemmän kuin miehiä. Minusta on hienoa, että tämä pitkä työ ja tämän eteen nähty vaiva alkaa näkyä työyhteisön monipuolisuudessa.”
Tulevaisuuden pitkän aikavälin suunnitelmat ovat auki, mutta Mäkelällä on jotain aavistusta hänelle oikeasta suunnasta.
”Haluaisin tehdä jotain hyvää taidoillani ja auttaa muita osaamisellani. Päästä ratkaisemaan ongelmia ja kehittämään yhteistä hyvää. Se olisi unelmieni työpaikka.”
Haastattelimme
Peppi Mäkelä
Toimistokoordinaattori
Rakettitiede