”Koodaaminen on elämäntapa, johon jää koukkuun!”
· Blogi · Uratarinat · Milja Köpsi
Kuva: Future Female
Värikkäällä kokemuksella varustettu generalisti
Laura Vuorenoja on juuri aloittanut unelmatyössään, jossa hän saa tutkia uusia teknologioita Osuuspankin Emerging Technologies -yksikössä Technology Strategist -roolissa. Lauralla on pitkä ja monipuolinen kokemus ohjelmistoalalta, ja hän on koodannut työkseen jo kolmentoista vuoden ajan.
Laura opiskeli tietojenkäsittelytiedettä Tampereen yliopistossa, mistä työelämä imaisi alalle jo ensimmäisen kesätyöpaikan myötä. Hän työskenteli vuosia Nokian mobiililaitteisiin ja verkkoihin liittyvien projektien parissa Tampereella, ja myöhemmin matka jatkui kohti Helsinkiä ja webbipalveluprojekteja Full stack -koodariksi. Kokemusta Lauralta löytyy laidasta laitaan erilaisista työpaikoista ja rooleista. Hän määritteleekin itsensä monenlaisista asioista kiinnostuvaksi generalistiksi, joka ei mielellään lukkiudu pitkäksi aikaa vain yhteen asiaan.
Lauralla ei ole vahvaa harrastustaustaa tietokoneiden parista. Kiinnostus teknologiaa kohtaan kuitenkin heräsi jo ala-asteella, kun opettaja haali koko koulun tietokoneet Lauran luokkaan. Teininä meni monta vuotta niin, että tietokoneet jäivät sivuun pakollisia ATK-opintoja lukuun ottamatta. Lukion jälkeen Lauralla ei ollut selkeää suuntaa, mutta välivuoden jälkeen hän päätti suunnata ohjelmistoalalle, koska se kiinnosti, ja hän tiesi, että alalla tarvitaan tekijöitä. Opiskelemaan pääsi helposti hyvällä ylioppilastodistuksella.
Lannistavia kokemuksia Lauran polulle ei ole onneksi osunut. Päin vastoin, uran alkupuolella Nokian tiimeissä oli korvaamattomia senioreita tukemassa, ja Laura kehottaakin kaikkia uransa alkupuolella töitä etsiviä selvittämään mahdollisen työpaikan perehdyttämiskulttuurin jo rekrytointiprosessin aikana. Oppiminen on paljon tehokkaampaa, kun saa seurata vierestä, oppia ja kysellä. Laura kokee tiimien hyvät tyypit yhtenä suurena tekijänä menestymisensä taustalla.
Alaan liittyviä stereotypioita rikotaan diversiteetin avulla
Laura ei ole koskaan kokenut, että naisena alalle tuleminen olisi vaikeaa, vaan sukupuolesta on ollut joissakin tilanteissa jopa etua. Opiskeluaikana moni naispuolinen opiskelukaveri tuntui luovuttavan liian helposti koodaamisen suhteen. Alun hankaluuksien yli kannattaa kuitenkin taistella, koska kun oppii koodaamaan, työ on todella palkitsevaa. Uransa alkupuolella Laura ei kokenut sukupuolen olevan erityisen iso asia, sillä Nokialla tiimeissä oli aina vähintään yksi naispuolinen koodari. Siirryttyään töihin pienempiin yrityksiin Laurasta on välillä tuntunut siltä, että naiset ovat kadonneet alalta kokonaan, ja sukupuolijakauman välinen ero aikaisempaan on korostunut.
Valtaosa koodareista on miehiä. On tärkeää, että alalla on tarpeeksi erilaisia ihmisiä: miehiä, naisia, nuoria, vanhoja ja monenlaisista taustoista tulevia, jotta koodarin määritelmä ei kaventuisi liikaa. Vääränlaiset stereotypiat alkavat alalla kuin alalla ohjata rekrytointia tietynlaisia profiileja suosivaksi. Laura kokeekin, että toisinaan hänen on pitänyt todistella osaamistaan enemmän, sillä hän ei ole ehkä mahtunut jonkin näkemyksen mukaiseen koodarin perusmuottiin.
Onneksi alalla on yhä enemmän kaikenlaisia ihmisiä. Naisilla on paljon annettavaa alalle, sillä heillä on kulttuurisidonnaisia vahvuuksia, joita voitaisiin hyödyntää alalla paremmin. Useat miehet kaipaavat myös naiskollegoita, ja sukupuolijakauman diversiteetti tekee alalle todella hyvää. Laura kannustaa myös muiden alojen osaajia opettelemaan koodaamista. Ohjelmistojen tekemisessä substanssiosaaminen on korvaamatonta, ja ohjelmistoista tulee laadukkaampia silloin, kun projekteissa on mukana ihmisiä, jotka ymmärtävät ohjelmiston käyttötarkoituksen.
Sosiaaliset taidot ovat IT-alan keskiössä
IT-ala on näyttäytynyt jo pitkään järkevänä valintana, sillä töitä riittää. Lauran mukaan ohjelmistoalalla pääsee oppimaan monipuolisesti uutta ja näkemään aidosti työnsä tuloksen, mikä on myös älyttömän palkitsevaa. On mahtavaa keksiä esimerkiksi ratkaisuja ongelmiin, joita ihmiset kohtaavat päivittäisessä työssään. Parhaimmillaan työn tulos vapauttaa aikaa keskittyä mielekkäämpiin tehtäviin, kun rutiinityöt vähenevät teknologian avulla.
Jokaisen sovellusalueen erilaisuus luo ohjelmistokehittäjälle omat haasteensa. Valtaosa ohjelmistokehittäjän työstä on koodin tekemisen sijaan toiminnan ja tarpeiden selvittelyä, ja sisältää paljon asiakasrajapinnassa toimimista. Viestinnällisistä ja sosiaalisista taidoista on paljon hyötyä, sillä ihmisten välinen yhteistyö ja ongelmanratkaisu on toisinaan myös haastavaa.
Laura kannustaa kaikkia koodaamaan, sillä on niin paljon mukavampaa koodata itse, kuin pyytää jotakin muuta tekemään se. Vaikka koodaaminen tuntuukin alussa vaikealta, ja on toisinaan myös pään hakkaamista seinään, tuska helpottaa ajan kanssa, Laura vakuuttaa. Parasta, kivointa ja siisteintä on, kun ehtii oikeasti keskittyä koodaamiseen, ja Laura harrastaakin koodaamista paljon myös vapaa-aikanaan. Koodaaminen on näkökulmasta riippuen parhaimmillaan tai pahimmillaan kuin huumetta. Se on elämäntapa, johon jää koukkuun!
Haastattelimme
Laura Vuorenoja
Technology Strategist
Osuuspankki Emerging Technologies
