Hyvän koodaaja(opiskelija)n ominaisuudet
· Blogi · Opiskelu IT-alalla · Pehmeät taidot · Niina Kettunen
Olen aina pitänyt asioiden googlaamisesta ja välillä mietin jopa ääneen, miten elämästä on selvitty ennen Googlea, niin tärkeältä työkalulta se tuntuu ainakin itselleni. Käytin Googlea myös tutkiessani mahdollisuuksia lähteä opiskelemaan koodaajaksi. Lähinnä halusin tietää, millainen tyyppi on hyvä ja haluttu koodaaja. Näytölleni lävähti sivu toisensa jälkeen hyvin samantyyppisiä piirteitä ja taitoja, joita koodaajalla olisi hyvä olla. Lista sisälsi taitoja kuten ongelmanratkaisutaidot, tiimityöskentelytaidot, kielitaito, paineensietokyky ja looginen päättelykyky. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, että jokainen koodaaja olisi samanlainen tai että ollakseen hyvä koodaaja ja voidakseen opiskella alaa, tulisi omata joka ikinen näistä piirteistä, päinvastoin. Jokainen on oma persoonansa ja alalle tarvitaan mielestäni ehdottomasti erilaisia tyyppejä eri vahvuuksilla.
Opintojeni edetessä, olen kuitenkin itse huomannut erilaisia erittäin tarpeellisia taitoja ja piirteitä, joita ei niin usein näe puhuttaessa hyvän koodarin ominaisuuksista (tai ainakaan itse en ole näihin juurikaan netin syövereissä törmännyt). Näiden yleisesti huomioitujen ominaisuuksien lisäksi, haluan nyt jakaa myös omat lisäykseni listaan.
Ei kukaan ole seppä syntyessään
Ehkä tärkein oppi tähänastisista opinnoistani on epäonnistumisen jalon taidon hallinta. Alla oleva sitaatti Urho Kekkoselta kiteyttää mielestäni epäonnistumisen tärkeyden hyvin.
”Hiihtäminen on verraton harrastus pääministerille. Tunturissa oppii kaatumaan tyylikkäästi” -Urho Kekkonen.
Jos aikoinaan pääministerinä ja Suomen presidenttinäkin toiminut Urho Kekkonen kokee epäonnistumisen vain hyväksi asiaksi ja lähes kannustaa opettelemaan epäonnistumista, miksei jokainen muukin meistä ottaisi samaa asennetta elämäänsä? Omasta mielestäni epäonnistuminen on parhaimmillaan avain onnistumiseen. Välillä virhe on suurempi ja välillä pienempi, mutta jokaisesta on mahdollisuus oppia. Kun koodini vilkuttaa punaista ja sivu on täynnä Error-viestejä, jotain on mennyt selkeästi pieleen. Joskus koodin kanssa epäonnistuu lukemattomia kertoja ennen onnistumista, mutta joka kerta korjaaminen muuttuu aina hieman helpommaksi. Tai ainakin selvitystyö helpottuu.
Toinen mielestäni tärkeä taito varsinkin koodaajaopiskelijalle, on keskeneräisyyden sietäminen. Sain itse oppia tämän kantapään kautta opintojeni alussa. Tuntui hirmu vaikealta lähteä opiskelemaan täysin nollasta uutta asiaa, kun pystyi oppimaan luonnollisesti vain yhden asian kerralla. Koodaaminen on kuitenkin aika pitkälti asioiden yhteen sovittamista ja palasista syntyy kokonaisuus. Kun tämä kokonaisuus oli vielä sekava kasa pieniä pirstaleita ja käsitteitä ripoteltuna siellä täällä, tuntui oman koodin ja omien taitojen keskeneräisyyden sietäminen vaikealta. Halu oppia oli ja on edelleen niin suurta. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun opettaja joutui toppuuttelemaan kysymyksissä, kun oma mieli viipotti jo valovuosia edellä. Uskon omalla kohdallani kyseessä olevan elämänmittainen koulu keskeneräisyyden sietämisen kanssa, mutta ainakin minulla on paras opettaja (koodaaminen).
”On tärkeää, ettei lopeta kyselemistä. Siihen on syy, miksi sellainen asia kuin uteliaisuus on olemassa.” – Albert Einstein
Yleisissä hyvän koodarin ominaisuuksissa puhutaan usein ongelmanratkaisutaidoista. Tähän liittyen, haluan lisätä omaan listaani yleisen uteliaisuuden laaja-alaisesti. Kuten jo alussa totesin, pidän asioiden googlaamisesta. Googlaan usein ns. turhiakin asioita, ihan vaan siksi, että haluan tietää. Tämä tapa on ehkä yksi syy, miksi olen välillä tituleerannut itseäni ”turhan tiedon tietopankiksi”. Tavan avulla olen myös useamman kerran päässyt yllättämään Trivial Pursuitissa kanssapelaajani. Uteliaisuuteen kuuluu ainakin itselläni vahvasti myös Google. Olen usein kuullut sanottavan tai lukenut, että hyvä koodaaja on myös hyvä Googlaaja. Allekirjoitan itse tämän täysin, sillä kun ymmärsin Googlen tärkeyden koodaamisessa, avasi se täysin uusia ovia.
Uteliaisuus onkin mielestäni tärkeä ominaisuus koodaajalle. Se, että on utelias ymmärtämään, miten asiat nivoutuvat yhteen ja toimivat, helpottaa kokonaisuuden ymmärtämistä ja ainakin omasta mielestäni asioiden ymmärtämistä. Ohjelmistokehitys on kuitenkin niin paljon muutakin kuin pelkkää koodin kirjoittamista ja ymmärtämistä. Uteliaisuudesta on ehdottomasti apua myös inspiraation haussa. Tutkiessa eri sivustoja ja esimerkiksi sosiaalisen median kanavia, voi löytää inspiraation koodaamansa ohjelman ulkoasuun tai vaikka täysin uuteen projektiin. Uteliaalla asenteella suhtautuva usein huomaa myös mahdollisuuksia helpommin. Haluankin uskoa, että IT-alalla laaja-alaisesti asioista kiinnostunut ja uusiin haasteisiin uteliaasti suhtautuva tyyppi voi rakentaa itselleen ihan oman näköisensä urapolun.
Muista olla armollinen (myös itseäsi kohtaan)
Viimeisimpinä taitoina nostin omalle listalleni itse-empatian ja oman vajaavaisuutensa hyväksynnän. Tämä pätee kaikkeen uuden oppimiseen, mutta mielestäni erityisesti koodaamiseen ja ohjelmistokehitykseen yleisesti. Ala on niin laaja ja teknologiat päivittyvät ja muuttuvat jatkuvasti. Koskaan ei voi siis sanoa olevansa valmis tai osaavansa kaikkea, aina on mahdollisuus ja oikeastaan tarve oppia lisää. Jatkuva oppiminen on itselleni asia, jonka vuoksi innostun koodaamisesta joka päivä uudestaan ja uudestaan, sillä se pitää mielenkiintoni yllä. Mikään asia harvoin on kuitenkaan täysin yksipuolinen, joten tälläkin kortilla on kääntöpuolensa. Ajoittain uuden tiedon määrä ja omien taitojen vajavuuden tajuaminen lannistaa. Oppiminenkaan ei ole nimittäin aina helppoa ja nopeaa ja se on välillä hankala hyväksyä. Näinä haastavina hetkinä muistutan itselleni, että kukaan ei voi osata kaikkea, eikä se ole oikeastaan edes tarkoituskaan.
Tuleeko sinulle mieleen muita hyvän koodarin ominaisuuksia, joista ei kuule niin usein puhuttavan?
<Niina />
Leave a Reply