VAALIT. VALTA. TEKNOLOGIA.

Tekoälytyökalut ovat lyhyessä ajassa tulleet osaksi monen työnkuvaa ja samalla haastaneet meitä pohtimaan ihmisen ja tekoälyn välistä työnjakoa. Missä ihminen on parhaimmillaan, kun yhä useampia työtehtäviä tehdään tekoälyn tukemana?

Puheenvuorossa tarkastellaan taitoja, joiden merkitys säilyy työkalujen ja teknologioiden muuttuessa: olennaisten kysymysten esittämistä, lähdekriittisyyttä, jatkuvaa oppimista ja inhimillistä vuorovaikutusta. Näitä taitoja voi hyödyntää toimialasta ja työnkuvasta riippumatta.

Viivi havainnollistaa aihetta esimerkillä sosiaali- ja terveydenhuollon alalta, jossa tekoälytyökalut ovat jo muuttaneet ammattilaisten kirjaamista ja työn tekemisen tapoja.

Tekoälytyökalut ovat yhä enemmän osa rekrytointia: niin työnantajat kuin työnhakijatkin käyttävät niitä.

Euroopan unionin tekoälysäädöksen (EU AI Act) piti tuoda korkean riskin rekrytointityökaluille velvoitteet elokuussa 2026, mutta lykkäys siirsi ne vuoden 2027 joulukuulle. Työkalut ovat siis jo käytössä, mutta vahvemmat rajoitukset puuttuvat.

Tekoälytyökalujen käyttö on myös tasa-arvokysymys. Alan tutkimuksissa on löydetty tekoälymalleista vinoumia, mikä tarkoittaa, että ne voivat arvioida työnhakijoita epäreilusti.

Tässä tutkimukseen pohjautuvassa puheenvuorossa onkin tarkoitus antaa kosketus siihen, mitä tekoälysäädös voi tuoda tullessaan ja siihen, millaisia vinoumia rekrytointityökaluihin ja kielimalleihin liittyy.

Lopuksi pohditaan, miten työkaluista voisi tehdä reilumpia kaikille.

Edellyttääkö yhteiskunnallinen osallistuminen tai läsnäolo sosiaalisessa mediassa jatkuvaa häirinnän sietämistä?

Puheenvuoro verkkovihasta, syväväärennöksistä ja siitä, miten teknologia muuttaa myös yhteiskunnallista vaikuttamista ja osallistumista.

Mitä resilientit järjestelmät voivat opettaa meille urasta ja elämästä?

Kestävä järjestelmä vastustaa häiriötä. Resilientti järjestelmä ottaa sen joustavasti vastaan ja palautuu.

Ero on olennainen myös uralla ja elämässä, koska tavoite ei ole välttää jokaista muutosta vaan lyhentää aikaa muutoksen ja toipumisen välillä.

Puheenvuoro siitä, mitä teknologia-ala on opettanut Mariannalle muutoksesta ja mitä se tarkoittaa ihmiselle, jonka suunnitelmat juuri keskeytyivät.

Digitaalinen suvereniteetti tarkoittaa kykyä tehdä itsenäisiä, kestäviä ja turvallisia päätöksiä siitä, millaisiin teknologioihin, alustoihin ja palveluihin yhteiskunta nojaa.

Kun yhä suurempi osa julkisista palveluista, datasta ja kriittisestä infrastruktuurista toimii harvojen globaalien toimijoiden ratkaisujen varassa, kysymys riippuvuuksista muuttuu teknisestä strategiseksi.

Teema kytkeytyy julkisen hallinnon hankintoihin, datan hallintaan, kyberturvallisuuteen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön. Se koskettaa yhtä lailla viranomaisia, yrityksiä kuin kansalaisia.

Puheenvuoro tarkastelee, mitä digitaalisen riippumattomuuden vahvistaminen käytännössä edellyttää ja miten Suomi voi rakentaa omaa ja eurooppalaista päätösvaltaa ilman, että se sulkeutuu muulta maailmalta.

Asiakaskokemuksen personointi perustuu paljon muuhunkin kuin asiakkaan ostohistoriaan.

Tässä puheenvuorossa SOKn Lead Product Analytist Natalia Edelmann avaa, miten digianalytiikka auttaa ymmärtämään asiakkaan tarpeita aiempaa tarkemmin yhdistämällä eri lähteistä saatavaa tietoa reaaliajassa.

Puheenvuoro keskittyy siihen, miten oikea tieto saadaan käyttöön oikealla hetkellä asiakkaan paremman palvelun tueksi.

Käytännön esimerkkien avulla Natalia näyttää, miten asiakkaan digitaalinen jalanjälki täydentää ostodataa ja millaista roolia analyytikot näyttelevät datan muuttamisessa liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen kannalta merkityksellisiksi oivalluksiksi.

Is AI replacing developers, or transforming how we build?

This session is tailored for early-career developers, we’ll explore how generative AI is shifting software development from line-by-line coding to reviewing, designing, and rapid iteration.

Learn how hiring expectations are evolving, why strong problem-solving fundamentals remain your greatest asset, and how you can leverage AI tools to accelerate your career growth with confidence in an AI-driven industry.

Organisaatioissa innostutaan helposti uusista AI-työkaluista ja teknologioista.

Mutta mitä tapahtuu, jos data niiden taustalla on puutteellista, ristiriitaista tai väärin ymmärrettyä?

Puheenvuorossa käydään käytännön esimerkkien kautta läpi, mitä hyvä datatyö tarkoittaa ja miksi oikea kysymys, laadukas data ja yhteinen ymmärrys pitää saada kuntoon ennen kuin teknologia voi oikeasti auttaa.

Microsoftin datakeskukset Suomessa

Tekoäly, pilvipalvelut ja digitaaliset palvelut ovat yhä suurempi osa arkea, työelämää ja yhteiskuntaa. Näiden teknologioiden taustalla toimivat datakeskukset, jotka mahdollistavat luotettavat digitaaliset palvelut miljoonille ihmisille ja organisaatioille ympäri maailmaa.

Tässä puheenvuorossa tutustumme Microsoftin datakeskuksiin Suomessa ja siihen, mitä kestävä datakeskusrakentaminen yritykselle tarkoittaa. Keskustelemme myös siitä, millaista lisäarvoa datakeskukset voivat tuoda alueille esimerkiksi osaamisen kehittämisen, työpaikkojen ja kumppanuuksien kautta.

Samalla kuulet, millaisia uramahdollisuuksia nopeasti kasvava toimiala tarjoaa teknisistä asiantuntijatehtävistä logistiikkaan ja ylläpitoon.

Puheenvuorossa esiintyvät Microsoftin Senior Community Affairs Manager Laura Kuokkanen, joka vastaa datakeskustoimintaan liittyvästä sidosryhmäyhteistyöstä Suomessa ja Puolassa, sekä Data Center Logistics Technician Carla Balzani Mäkijärvi, joka kertoo omasta urapolustaan ja käytännön työstä datakeskusympäristössä.

Tervetuloa kuulemaan, miten datakeskukset mahdollistavat digitaalisen tulevaisuuden ja millaisia osaajia sen rakentamiseen tarvitaan.

Huom: Tästä puheenvuorosta ei tule tallennetta, vaan kaikki koetaan livenä.

Tasa-arvo ei etene itsestään ja viime vuodet ovat osoittaneet, että se voi myös perääntyä. Naisten asema työelämässä, oikeus omaan kehoon ja turvallinen tila verkossa ovat samaan aikaan kyseenalaistettuina ja teknologia on tässä kehityksessä sekä väline että areena. Algoritmit, joita kukaan ei ole auditoinut, tekevät päätöksiä tuista, rekrytoinneista ja siitä, kenen ääni näkyy. Kun kehitystiimit ovat yksipuolisia, yksipuolisuus siirtyy järjestelmiin.

Teknologia on ihmisten tekemää ja sitä voi tehdä toisin. Milja Köpsi, Mimmit koodaa -ohjelman perustaja ja ohjelmajohtaja, puhuu siitä, miten vaikuttaminen oikeasti tapahtuu ja missä kohdissa yksittäisellä ihmisellä on enemmän valtaa kuin hän ajattelee: äänestyskopissa, työpaikan kokoushuoneessa, hankintapäätöksissä, somessa ja siinä, miten eri työtehtävistä puhuu. Puheenvuoro käy läpi, mitä on teknologian ja tasa-arvon kannalta pelissä ja mitä jokainen voi tehdä nyt.

Mimmit koodaa on vuodesta 2018 tuonut yli tuhat naista teknologia-alalle ja koonnut 12 000 hengen yhteisön. Se on todiste siitä, että muutos syntyy, kun ihmiset lakkaavat odottamasta lupaa ja alkavat tehdä. Puheenvuoro on kutsu jatkaa samaa: rohkeasti, yhdessä ja toiveikkaasti.