Sukupuoli @teknologia – enemmän naisia esiin
· Materiaalit · This Is Not a Webinar 2020 · Virtuaalitapahtuma
This Is Not a Webinar – #mimmitkoodaa ohjelman ensimmäinen virtuaalitapahtuma on paketissa, kiitos kaikille mukana olleille! Tässä blogitekstissä tapahtumassa puheenvuoron pitänyt johtamisen professori Janne Tienari kertoo siitä, kuinka teknologia kuuluu kaikille. Tallenteen alussa kuuluu valitettavasti tapahtumanjuontajan kommentointia. Mikki jäi päälle ja valitettava vahinko tapahtui jota emme saa korjattua.
Mimmit koodaa on suomalaisen yhteiskunnan ytimessä
Mimmit koodaa on tärkeällä asialla. Ei ole kovinkaan montaa keskeisempää tehtävää yhteiskunnassa juuri nyt. Teknologiat vievät Suomea. Keiden toimesta ja mihin suuntaan – ne ovat suuria kysymyksiä.
On äärimmäisen tärkeää houkutella tyttöjä ja naisia teknologioiden äärelle, kehittäjiksi ja soveltajiksi. Mimmit koodaa pitää näin osaltaan huolta tulevaisuudesta.
Päätöksentekijät on saatava vakuuttuneiksi siitä, että heidän kannattaa tarjota mahdollisuuksia erilaisille ihmisille.
Teknologia kaikille
Uusien teknologioiden ja rajun muutoksen kauppamiehet pääsevät otsikoihin. Kun teknologiauskovaiset lupaavat kuun taivaalta, skeptikot maalaavat tuomiopäivää: koneet vievät työt ja ihmisistä tulee tyhjänpantteja.
Perusteltu näkökulma löytyy ääripäiden välistä. Tekoäly, koneoppiminen, algoritmit ja robotiikka muuttavat yhteiskunnan kaikkia osa-alueita. Miten ne sen tekevät on vielä auki.
Siksi on tärkeää, ettei teknologia ole vain tietynlaisten miesten juttu. Kun uudet teknologiat kohtaavat vanhat rakenteet, vaara on kuitenkin olemassa.
Historia pitää haastaa
Suomen työmarkkinat ovat jakautuneet sukupuolen mukaan. Miesten ja naisten alat, organisaatiot ja työtehtävät ovat erillään. Teknologia on perinteisesti ollut miesten heiniä ja tämä historia elää.
Kotona ja koulussa poikia ohjataan sellaisiin valintoihin, jotka vievät heitä teknologian äärelle. Poikien ja tyttöjen maailmat erkanevat toisistaan. Poikia kiinnostaa teknologia, koska heitä kannustetaan siihen. Tyttöjä ei niinkään.
Jäljet näkyvät työelämässä. Naiset tasapainoilevat teknologia-alojen miesvaltaisissa organisaatioissa. Heillä on ristiriitaisia kokemuksia pätevyydestä, arvostuksesta ja sopivuudesta. Olosuhteiden pakosta he ottavat perinteisiä naisten rooleja. He keittävät kahvit ja järjestävät pikkujoulut.
Tekniikan Akateemiset TEK:n tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että sen jäsenkunnasta syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun kokemuksia on ollut joka viidennellä naisella. Syrjintää koetaan eniten sijoittumisessa erilaisiin tehtäviin ja uralla etenemisessä.
Tämä on monimutkainen vyyhti. Historian painolastin haastamiseen tarvitaan siksi meitä kaikkia.
Myytit murskaksi
Teknologia-aloilla myytit miehistä ja naisista tuntuvat istuvan lujassa. Heistä puhutaan ikään kuin he olisivat kaksi yhtenäistä ja vastakkaista ryhmää.
Miehiä ja naisia on kuitenkin hyvinkin erilaisia. Läheskään kaikki miehet eivät sovi teknologia-alan onnistujan muottiin. Ja monet naiset taas sopivat.
Omille oletuksille on kuitenkin helppo etsiä todistusaineistoa. Jos se porukan ainoa teknologianainen on hankala, kaikki naiset on helppo leimata. Miehistä on yleensä valinnanvaraa ja heitä on siksi helpompi arvioida yksilöinä, eikä sukupuolensa edustajina.
On myös inhimillistä uskoa siihen, että kaikkiin tehtäviin on olemassa selvät pätevyyden kriteerit ja että niihin voidaan valita yksiselitteisesti pätevin ihminen. Pätevyyden myytti on kuitenkin aina katsojan silmässä. Pätevyys riippuu siitä, miten se määritellään ja miten sitä arvioidaan. Ja kuka arvioi.
Sitä saadaan, mitä haetaan. Naisille on hankalaa se, että he kohtaavat tuplastandardin: heidän tulee samanaikaisesti olla erilaisia ja samanlaisia kuin miehet. Heidän odotetaan keittävän kahvit – ja olevan hyviä jätkiä.
Teknologia-aloilla pätevyys määritellään joskus niin rajatusti, että toiminnan ytimeen löytyy vain kourallinen klooneja. Tämä on liiketoiminnan ja kasvun kannalta riski.
Kaikki ei ole yksilöistä kiinni
On inhimillistä uskoa amerikkalaiseen unelmaan. Jos ei yritä, ei saa. Jos ei uskalla, ei tapahdu. Mutta se ei oikeassa elämässä vielä riitä.
Jokainen huipulle päässyt tietää, että menestyksen takana on muita ihmisiä, jotka tarjoavat haasteita ja kannustavat onnistumaan. Jotta mahdollisuuksiin voi tarttua, niitä pitää tulla eteen.
Asetelman voi kääntää myös toisin päin. Sanonnan mukaan kalastajan ei kannata syyttää kaloja, jos ei saa kalaa. Jos oma yritys kiinnostaa vain tietyn tyyppisiä miehiä, on syytä katsoa peiliin.
Huomio kannattaa keskittää työnantajabrändiin, arviointeihin ja valintoihin. Käsitykset siitä, mitä oikea osaaminen on ja mitä pätevyys on, ovat aina ihmisten määrittelemiä. Ne eivät ole luonnonlaki.
Toimenkuvat ja odotukset tulisi siis tehdä näkyviksi ja niistä tulisi voida keskustella. Kun kriteereitä muutetaan, nähdään enemmän vaihtoehtoja.
Tulevaisuus tehdään nyt
Miehet eivät synny rohkeiksi ja naiset eivät synny varovaisiksi. Miehet eivät synny teknologiaosaajiksi ja naiset joksikin muuksi. Maailma muokkaa meidät. On hyvä yrittää vaikuttaa siihen, miten asiat tehdään ja käsitykset muodostuvat.
Kaikki mikä voi digitalisoitua tulee digitalisoitumaan. Avainkysymys on se, miten ihmiset ja teknologiat kykenevät yhteispeliin. Siksi teknologioihin liittyvissä tehtävissä tarvitaan myös paljon erilaisia naisia.
Katse siis pois yleistyksistä ja oletuksista kohti toimintatapoja ja käytäntöjä. Kohti arjen vuorovaikutusta ja tilanteita, joissa me miehet ja naiset yhdessä voimme vaikuttaa asioihin.
On hienoa nähdä, miten paljon vastakaikua Mimmit koodaa saa. Tulevaisuus ei ole synkkä, mutta se ei myöskään ole automaattisesti auvoisa. Se tehdään nyt. Voimme kaikki vaikuttaa siihen minkälainen teknologia-Suomesta tulee.
Siksi Mimmit koodaa on suomalaisen yhteiskunnan ytimessä.
Janne Tienari
Johtamisen professori
Hanken
Tallenteen alussa kuuluu valitettavasti tapahtumanjuontajan kommentointia. Mikki jäi päälle ja valitettava vahinko tapahtui jota emme saa korjattua.
