Mimmit koodaa vaikuttaa eduskuntavaaleissa yhdenvertaisen, turvallisen ja kestävän teknologia-alan ja tulevaisuuden puolesta.

Teknologia ei ole neutraalia, eikä se rakennu itsestään. Sen rakentaa joukko ihmisiä, se nojaa jonkun keräämään dataan ja sitä ohjataan säännöillä, jotka joku on päättänyt. Juuri nyt tuo joukko on liian pieni ja liian yhdenlainen, joka näkyy kaikessa siinä, mitä teknologia meille tarjoaa ja keneltä se sulkee ovet. Kun ala rakennetaan harvojen ehdoilla, lopputulos syrjii, vinoutuu ja jättää näkymättömiin juuri ne, joiden pitäisi olla mukana. Tämä ei ole tekninen vika, vaan poliittinen valinta ja sen voi myös valita toisin.

Mimmit koodaa on vuodesta 2018 lähtien avannut teknologia-alaa naisille ja aliedustetuille ryhmille, tavoittanut vuosittain yli 12 000 naista ja tukenut yli tuhat naista uusiin teknologiarooleihin. Tiedämme, että muutos on mahdollinen, koska olemme tehneet sitä. Seuraavalla vaalikaudella ratkaistaan, vahvistetaanko tätä suuntaa lainsäädännöllä ja rahoituksella vai jätetäänkö ala jälleen rakentumaan itsekseen.

Tavoitteet

1. Vastuullinen ja läpinäkyvä tekoälyn käyttö

Tekoälyä käytetään jo nyt rekrytoinnissa, sosiaaliturvassa ja julkisissa palveluissa. Vinoutunut data ja yksipuolisesti rakennetut järjestelmät tuottavat syrjiviä lopputuloksia ja päätökset, joita ihminen ei pysty ymmärtämään tai perustelemaan, heikentävät sekä oikeusturvaa että luottamusta. Tarvitsemme tekoälyä, joka on yhtä aikaa eettistä, ekologisesti kestävää ja läpinäkyvää, eikä mikään näistä kolmesta saa jäädä tehokkuuden tai kustannussäästöjen varjoon.

Vastuullisuus tarkoittaa, että tekoäly kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti eikä vaaranna heidän turvallisuuttaan tai oikeusturvaansa. Ekologinen kestävyys tarkoittaa, että tekoälyn ympäristökuorma tehdään näkyväksi, sillä järjestelmien koulutus ja käyttö kuluttavat huomattavasti energiaa ja vettä. Laskentakapasiteetin kasvu kiihdyttää teknologia-alan ympäristökuormaa nopeasti. Läpinäkyvyys tarkoittaa, että algoritmisten päätösten perusteet ovat avattavissa kansalaiselle ymmärrettävällä tavalla. Kun valtio ja kunnat ottavat tekoälyä käyttöön eri tehtävissä, näiden kaikkien on oltava osa päätöstä alusta asti. Ei seikka, joka huomataan vasta jälkikäteen.

Näin ollen EU:n tekoälyasetuksen kansallisessa toimeenpanossa ei tule tyytyä minimiin. Korkean riskin tekoälyjärjestelmiltä on edellytettävä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia. Julkisen sektorin tekoälyhankinnoissa läpinäkyvyyden ja syrjimättömyyden on oltava hankintakriteeri eikä jälkikäteen tarkistettava muodollisuus. Algoritmisten päätösten on oltava perusteltavissa kansalaiselle ymmärrettävällä tavalla.

2. Yhdenvertainen pääsy teknologia- ja ohjelmistovetoisiin tehtäviin

Suomen teknologia-ala on yksi Euroopan jakautuneimmista: naisten osuus ohjelmistovetoisista tehtävistä on yhä noin viidennes, vaikka osaajapula on krooninen. Tämä ei johdu kyvyistä, vaan poluista, jotka katkeavat koulutusvalinnoissa, rekrytoinnissa ja uralla etenemisessä.

Valtion on turvattava pysyvä rahoitus alanvaihtoa ja muuntokoulutusta tukeville ohjelmille, jotka tavoittavat aliedustetut ryhmät. Julkisten rahoitusinstrumenttien, kuten ESR+:n, ehdoissa on painotettava todennettavaa yhdenvertaisuusvaikutusta.

Osaajapulaa ei ratkaista ilman, että ala avataan niille puolelle väestöstä, jotka sen ulkopuolelle on jätetty.

3. Koulutuksen ja työelämän tiivis yhteistyö

Teknologia muuttuu nopeammin kuin tutkinnot ehtivät uudistua ja jatkuvasta oppimisesta on tullut työelämän perusedellytys, eikä lisäetu. Jatkuvan oppimisen rahoitus on vakautettava niin, että oppilaitosten ja yritysten yhteistyölle, työn ohessa opiskelulle ja käytännönläheisille osaamispoluille on ennakoitava perusta.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että koulutus tavoittaa myös perhevapailta palaavat ja keski-uralla alaa vaihtavat, joille nykyiset rakenteet ovat kapeimmat.

4. Dataperusteinen ja läpinäkyvä päätöksenteko

Päätöksiä tehdään yhä useammin mutulla silloinkin, kun tutkittua tietoa olisi saatavilla ja samaan aikaan tiedevastaisuus ja tietoinen disinformaatio leviävät julkisessa keskustelussa. Demokratia heikkenee, jos faktat ja mielipiteet asetetaan samalle viivalle.

Päätöksenteon on nojattava avoimeen, tarkistettavaan tietoon ja tutkitun tiedon on oltava julkisen vallan käytön perusta toimialasta riippumatta. Valtion ja kuntien on tuotettava ja julkaistava päätösten vaikutuksista riittävää ja eriteltyä tietoa. Mukaan lukien sukupuolen mukaan eritelty data ja talousarvioiden sukupuolivaikutukset on arvioitava avoimesti ennen päätöstä, eikä vasta sen jälkeen.

Läpinäkyvä tieto on edellytys sille, että yhteiskunnallisista valinnoista voidaan keskustella tosiasioilla. Ja sille, että kansalainen voi luottaa päätösten perusteisiin.

5. Digitaalinen turvallisuus, kriittisyys ja saavutettavuus

Digitaalinen väkivalta, vihakampanjat ja syväväärennökset vaientavat erityisesti naisia ja vähemmistöjä julkisesta keskustelusta. Kyse on demokratian, eikä vain yksilön turvallisuuden uhasta.

Lainsäädäntöä on kehitettävä niin, että digitaaliseen häirintään ja kuvapohjaiseen väkivaltaan voidaan puuttua tehokkaasti. EU:n digipalvelusäädöksen valvonta on resursoitava kunnolla. Samalla on turvattava jokaisen oikeus mediakriittisyyteen ja saavutettaviin digitaalisiin palveluihin, sillä turvallinen ja ymmärrettävä digitaalinen tila on yhdenvertaisuuden perusta.

 

Auta meitä tekemään turvallista teknologiaa kaikille. Äänestä.

Esimerkkejä tekoälyn riskeistä

Ympäristökuorma: Tekoälyjärjestelmän koulutus ja käyttö voivat kuluttaa enemmän energiaa ja vettä, kuin järjestelmästä lopulta on hyötyä. Kun tekoälyä otetaan käyttöön ilman, että sen tarpeellisuutta ja ympäristökuormaa punnitaan, lopputulos voi olla kalliimpi ja kuormittavampi kuin yksinkertaisempi ratkaisu olisi ollut.

Syrjivä rekrytointi: Aiempaan dataan opetettu järjestelmä oppii toistamaan menneitä valintoja, jolloin se voi karsia hakijoita esimerkiksi sukupuolen tai taustan perusteella, vaikka näitä ei nimenomaisesti syötettäisi järjestelmälle.

Virheet turvallisuuskriittisissä tehtävissä: Jos terveydenhuollon työntekijät käyttävät generatiivista tekoälyä esimerkiksi muistiinpanojen kirjoittamiseen, virheelliset tai keksityt tiedot voivat vaarantaa potilasturvallisuuden ja potilaan oikeusturvan.

Perustelematon päätös: Kun ihminen saa sosiaaliturvaansa koskevan kielteisen päätöksen eikä kukaan osaa selittää, miksi algoritmi päätyi siihen, oikeusturva murenee.