Osaajat ovat jo täällä. Miksi niin moni jää silti ilman mahdollisuutta?
· Ajankohtaista · Blogi · Sanna Hyvönen
Teknologia-ala puhuu jatkuvasti osaajapulasta. Samaan aikaan Mimmit koodaa -ohjelman kyselyyn vastanneista lähes puolet kertoo etsivänsä parhaillaan uutta työtä, parempaa roolia tai yrittäjyyden mahdollisuuksia. Mukana on korkeakoulutettuja, alalle kouluttautuneita ja jo teknologia-alalla työskenteleviä naisia.
Tämä herättää kysymyksen: jos osaajia tarvitaan, miksi heidän on niin vaikea päästä näyttämään osaamistaan?
Mimmit koodaa -ohjelman kesällä 2026 toteuttamaan kyselyyn vastasi 536 naista. Vastaukset kertovat teknologiasta kiinnostuneiden ja alalla työskentelevien naisten tavoitteista, esteistä ja tuen tarpeista. Yksi viesti nousee aineistosta ylitse muiden: osaamisen puute ei ole suurin ongelma. Ongelma on se, ettei osaaminen löydä tietään käyttöön.
Oppimishalua on enemmän kuin koskaan
Kun keskustellaan kouluttautumisesta, ajatellaan usein työnhakua tai alanvaihtoa. Kyselyn perusteella tärkein syy oppia uutta on kuitenkin paljon yksinkertaisempi: halu kehittyä.
Heistä, jotka suunnittelevat seuraavaksi opiskelua tai uuden oppimista, peräti 87 prosenttia kertoo motiivikseen oman osaamisen kehittämisen. Alanvaihto, uudet työtehtävät tai johtotehtäviin eteneminen jäävät selvästi tämän taakse 10-25 prosentin vaihtelulla.
Tämä näkyy myös Mimmit koodaa -toiminnassa. Tapahtumiin ja koulutuksiin ei tulla ensisijaisesti työnhaun vuoksi, vaan siksi, että teknologia kiinnostaa. Ihmiset haluavat ymmärtää tekoälyä, kehittää digitaitojaan, oppia ohjelmistokehityksestä ja pysyä mukana nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Huijariajatukset eivät katoa kokemuksella
Yksi kyselyn pysäyttävimmistä havainnoista liittyy itseluottamukseen.
Kaikista vastaajista jopa 62 prosenttia vastaajista kertoo kokevansa epävarmuutta tai huijariajatuksia. Noin puolet kokee oman osaamisensa vaikeaksi tunnistaa tai sanoittaa. Tämä ei koske vain uransa alkuvaiheessa olevia, vaan myös pitkään työelämässä toimineita korkeakoulutettuja ammattilaisia.
Liian usein huijariajatuksia pidetään yksilön ongelmana. Kyselyn tulokset viittaavat kuitenkin johonkin laajempaan. Kun sama kokemus toistuu näin monella, kyse ei ole yksittäisten ihmisten riittämättömyydestä vaan rakenteista, odotuksista ja opituista uskomuksista.
Osa vastaajista kuvailee kasvaneensa ympäristössä, jossa omasta osaamisesta puhumista pidettiin kehumisena. Työelämässä tämä näkyy vaikeutena tunnistaa omia vahvuuksia ja kertoa niistä rekrytointitilanteissa.
Työnhaun suurimmat esteet eivät ole työnhakutaidoissa
Julkisessa keskustelussa työttömyys yhdistetään usein puutteellisiin työnhakutaitoihin. Kyselyn tulokset kertovat toisenlaisen tarinan.
Vain 6 prosenttia vastaajista nimeää työnhakutaidot keskeiseksi esteeksi työllistymiselle. Sen sijaan yleisimmin mainittuja esteitä ovat kova kilpailu työpaikoista, sopivien paikkojen puute, riittämättömäksi koettu työkokemus ja se, ettei hakemuksista seuraa edes haastattelukutsua.
Erityisen huolestuttavaa on, että työttömistä 59 prosenttia kertoo, ettei saa haastattelukutsuja lainkaan. Avovastauksissa nousevat esiin myös junioritehtävien epärealistiset vaatimukset sekä ikään liittyvät ennakkoluulot.
Moni työnantaja etsii valmista osaajaa tilanteessa, jossa todellisuudessa tarvittaisiin rohkeutta nähdä potentiaali.
Järjestelmä ei aina kannusta aktiivisuuteen
Kysely nostaa esiin myös rakenteellisen ongelman, josta puhutaan liian vähän.
Kaksi kolmesta kysymykseen vastanneesta työttömästä kertoo jättäneensä osallistumatta opintoihin, koulutuksiin tai vapaaehtoistyöhön työmarkkinatuen menettämisen pelossa. Moni pelkää, että pienikin askel osaamisen kehittämiseksi voi heikentää omaa toimeentuloa.
Tilannetta todennäköisesti helpottaa heinäkuussa 2026 voimaan tullut lakimuutos, joka mahdollistaa avoimet korkeakouluopinnot 25 vuotta täyttäneille työnhakijoille ilman työttömyysetuuden menetystä. Kyselyn kokemukset tulivat samaan aikaan ja niiden perusteella tiedon jakamiselle sekä asenteiden muuttamiselle on edelleen suuri tarve.
Mitä vastaajat oikeastaan pyytävät?
Ehkä kyselyn tärkein havainto on tämä: ihmiset eivät pyydä valmiita ratkaisuja tai oikoteitä. He pyytävät mahdollisuutta.
Vastaajat kaipaavat lisää osaamista, koulutusta ja käytännönläheisiä oppimispolkuja. He toivovat ensimmäistä työpaikkaa, harjoittelua tai edes mahdollisuutta päästä haastatteluun. He tarvitsevat aikaa, verkostoja, mentoreita, vertaistukea sekä apua oman osaamisen tunnistamiseen.
Moni kiteyttää toiveensa yksinkertaisesti: työnantajan, joka näkee potentiaalin eikä vaadi valmista.
Osaajat ovat jo täällä
Teknologia tarvitsee erilaisia näkökulmia. Päätöksiä teknologiasta tehdään päivittäin kehitystiimien lisäksi johtoryhmissä, organisaatioissa ja yhteiskunnassa. Jos osa ihmisten näkökulmista puuttuu näistä pöydistä, puuttuu jotain myös lopputuloksesta.
Kyselytulokset kertovat, että osaajia ei tarvitse odottaa tulevaisuudessa syntyväksi. He ovat jo täällä. He opiskelevat, kehittävät itseään, hakevat töitä ja rakentavat osaamistaan. Nyt tarvitaan työnantajia, päättäjiä, oppilaitoksia ja koko ekosysteemiä varmistamaan, että osaaminen pääsee käyttöön.
Koska kyse ei ole potentiaalin puutteesta. Kyse on mahdollisuuden puutteesta.
Vastaa