Hannasta tuli koodaava insinööri, vaikkei pitänyt
· Blogi · Työ IT-alalla · Uratarinat · Milja Köpsi
Kun Hanna Nieminen oli teini, häneltä kysyttiin mikä hänestä tulee isona?
”En tiedä, mutta ei ainakaan insinööri!” Hanna parahti.
Nyt Hanna on se, jota hänestä ei pitänyt tulla – insinööri. Helsingin Vismalla ohjelmistokehittäjänä työskentelevän Hannan tie koodaukseen kulki sattumien kautta. Lukion jälkeen vaatetusalaa opiskelemaan lähtenyt Hanna tuli toisiin aatoksiin vaatetusalan sopivuudesta itselleen ollessaan harjoittelemassa puolalaisella vaatetehtaalla. Puolisen vuotta vaatealalle valmistumisensa jälkeen Hanna löysi itsensä pienen perheyrityksen kurssisihteerin paikalta, olemattomilla ATK-taidoilla.
”Tämä pieni perheyritys tarjosi MS Office -tuotteiden käyttökoulutusta yrityksille ja muutaman vuoden jälkeen rohkaistuin antamaan omien töiden ohella puhelimessa käyttötukea asiakkaille. Siitä se ajatus sitten lähti: Päätin hakea opiskelemaan silloiseen Suomen Liikemiesten Kauppaopistoon datanomin tutkintoa,” Hanna kertoo.
Yksi asia hyvin edenneistä opinnoista huolimatta Hannalle oli kuitenkin selvää; hänestä ei tulisi ikinä koodaajaa.
Koodaava insinööri
Hanna aloitti opintojen aikaiset kesätyöt keskisuuressa finanssialalla toimivassa yrityksessä työasemien asennuksien ja käytön tuen parissa. Myöhemmin kesätyöpaikasta soitettiin perään ja kysyttiin, harkitsisiko Hanna heitä työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkana. Lopulta Hanna jäi firmaan 14 vuodeksi.
”Vanha sanonta ’Kukaan ei tule hakemaan sinua kotoa töihin’ ei ehkä sittenkään pidä paikkaansa”, Hanna nauraa.
Hannan työnkuvaan ehti kuulua menetelmäkehitystä ja sitä tukevien työkalujen tuki- ja koulutustehtäviä, tietohallinnan tehtäviä ja koodaamista skirptejä kirjoittamalla ennen kuin Hanna päätti tehdä sen, mitä hän oli vannonut olevansa tekemättä: opiskella insinööriksi. Viisi vuotta ja kaksi lasta myöhemmin Hanna oli mediatekniikan insinööri uudessa työpaikassa ohjelmistokehittäjänä.
”Olin nyt siis se, mikä minusta ei koskaan pitänyt tulla – koodaava insinööri”, Hanna toteaa.
Naiset ovat tuoneet IT-alalle positiivisia muutoksia
Ajatus koodaamisesta työnä syttyi ensimmäisen kerran Metropolian opintojen aikana, kun aikaisemmista kokemuksista huolimatta kaikki vain loksahti kohdalleen ja koodauskurssit sujuivat yli odotusten. Kun Hanna siirtyi työelämässä täyspäiväisesti back-end koodaajaksi, se oli isoin harppaus kohti koodarin uraa. Hanna tiesi, että hän haluaa tehdä tätä jatkossakin.
Hannan aloittaessa uraa naiskollegat alalla olivat harvassa. Hanna kokee, naiset ovat tuoneet positiivisia muutoksia alalle.
”Suurin muutos, mitä naisten mukana alalle on tullut, näkyy työpaikkojen kulttuurissa sekä asenteissa ja ajatusmaailmassa. Kynnys pyytää apua ja saada sitä on madaltunut. Ei ole enää niitä “tyhmiä kysymyksiä”. Lisäksi tiedetään, että naiset puhuvat enemmän ja avoimemmin, mikä puolestaan parantaa tiimien yhteishenkeä,” Hanna kuvailee. Hän rohkaiseekin naisia alalle avoimin mielin.
”IT-alalla on edelleen stereotypioita, jotka eivät pidä paikkaansa, kuten että IT-alalla työskentely tarkoittaa vain koodaamista tai koodariksi synnytään tai vähintään ollaan kiinnostuneita siitä jo lapsena. Kaikkea ei tarvitse osata hakiessa alalle, sillä teknologia kehittyy ja muuttuu koko ajan. Työ on jatkuvaa tietojen ja taitojen päivittämistä.”
IT-alalla uramahdollisuuksia on monia ja alalle voi tulla mitä urareittiä pitkin tahansa. Hannan mukaan, jos ei tunne suoraa kutsumusta johonkin tiettyyn osa-alueeseen, omansa löytää parhaiten kokeilemalla erilaisia rooleja.
”Koulutusvaihtoehtoja on paljon, jos ala kiinnostaa. Itsellänikin kiinnostus koodaamiseen heräsi pikkuhiljaa ja onnistumisten kautta innostuminen vain kasvaa.”
Vismalle Hanna siirtyi vuonna 2019. Nyt hän on matkalla kohti tavoitettaan eli isona hänestä tulee full-stack kehittäjä.
Haastattelimme
Hanna Nieminen
Ohjelmistokehittäjä
Visma
Vinkki! Voit tutustua lisää Hannan tarinaan Visman blogista, tästä >>