Arjen tärkeitä digipalveluita rakentamassa
· Blogi · Mira Holmroos-Kolari
IT-ala ei tarkoita vain koodaamista. Se tarkoittaa myös ihmisten arjen ymmärtämistä, palvelujen kehittämistä ja yhteiskunnan toimivuuden rakentamista.
Aiemmassa blogikirjoituksessani Goforen palvelumuotoilijoiden kanssa tarkastelimme palvelumuotoilua erityisesti käyttäjän ja teknologian kohtaamispisteenä. Myös tässä tekstissä näkyy sama ajatus: onnistuneet digipalvelut syntyvät silloin, kun tekninen toteutus ja ihmisten todelliset tarpeet ymmärretään yhtä aikaa.
Tässä blogikirjoituksessa Digi- ja väestötietovirastossa työskentelevät palvelumuotoilija Karoliina Liimatainen ja projektipäällikkö Pinja Perttunen kertovat, miten monipuolisia rooleja digitaalisten palveluiden kehittämiseen liittyy.
Palvelumuotoilua, joka näkyy ihmisten arjessa
Karoliina Liimataisen työ palvelumuotoilijana tuo esiin sen, että digipalveluiden kehittäminen on paljon enemmän kuin käyttöliittymien suunnittelua. Palvelumuotoilussa olennaista on ymmärtää ihmisten tarpeita, erilaisia elämäntilanteita ja sitä, miten palvelu aidosti toimii käyttäjän näkökulmasta. Julkisissa palveluissa tämä korostuu erityisen vahvasti, koska käyttäjiä ovat käytännössä kaikki Suomessa asuvat ihmiset. Työssä tasapainoillaan käyttäjien tarpeiden, teknisten reunaehtojen, kustannusten ja lainsäädännön välillä. Samalla tavoitteena on tehdä palveluista sujuvia, saavutettavia ja sellaisia, että ne helpottavat arkea mahdollisimman monelle.
”Suurta käyttäjämäärää koskevissa uudistuksissa on vaikea miellyttää kaikkia.” kuvailee Karoliina. ”Kyse on tasapainoilusta eri tahoilta tulevien tarpeiden ja vaatimusten välillä. Etsimme ennakkoluulottomasti ratkaisuja, jotka ovat paitsi käyttäjille mieluisia myös teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoisia. Julkishallinnon kontekstissa myös lainsäädäntö ja sen uudistuminen on usein läsnä ja tuo oman mausteensa tekemiseen.”
Karoliinan työpäivään sisältyy tapaamisia eri sidosryhmien kanssa ja työpajoja erilaisilla kokoonpanoilla. Työhön sisältyy erilaisten aineistojen koontia ja analysointia, prosessikuvauksia sekä johtopäätösten muodostamista. Työaika on joustava ja Karoliinalla onkin paljon vapautta suunnitella miltä kukin työpäivä ja työviikko näyttää.
”Parasta ovat hetket, kun monimutkaisista ja epäselvistä kokonaisuuksista alkaa löytyä punainen lanka ja palaset loksahtelevat paikoilleen. Palkitsevaa on nähdä työnsä tulokset käytännössä, kun ihmiset hyödyntävät palveluja ja heidän arkensa helpottuu niiden ansiosta.” kiteyttää Karoliina.
Projektipäällikkö pitää kehittämisen liikkeessä
Pinja Perttunen toimii Suomi.fi-viestien sisältötiimin projektipäällikkönä ”Digi ensin” -hankkeessa. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. portfolio-kanbanista ja tiekartasta huolehtiminen, jotta ne pysyvät ajan tasalla ja hommat etenevät suunnitellusti. Suomi.fi-viestit on palvelu, jonka avulla luet viranomaisten lähettämät kirjeet sähköisessä muodossa joko Suomi.fi-sovelluksella tai verkkopalvelussa osoitteessa suomi.fi/viestit.
Digi ensin –hankkeen tavoitteena on, että viranomaisten lähettämä posti aletaan vastaanottaa ensisijaisesti digitaalisesti paperipostin sijaan. Muutos on astunut voimaan 14.4.2026. Toisena tavoitteena on mahdollistaa se, että henkilö voi valita, haluaako lukea viranomaisten lähettämän digitaalisen postin kaupallisen digipostipalvelun kautta.
Pinja Perttusen työ näyttää, miten tärkeässä roolissa projektipäälliköt, tuoteomistajat ja muut kehittämisen koordinoijat ovat. He varmistavat, että kokonaisuus etenee, ihmiset saavat tukea työhönsä ja yhteiset tavoitteet pysyvät kirkkaana. Arjessa tämä tarkoittaa esimerkiksi tiekarttojen ylläpitämistä, työpajojen fasilitointia, prosessien kehittämistä ja esteiden poistamista muiden tieltä. Tällaisissa tehtävissä yhdistyvät organisointikyky, vuorovaikutustaidot ja kyky saada erilaiset asiantuntijat toimimaan yhdessä. Ne ovat rooleja, joissa voi vaikuttaa paljon, vaikka ei itse kirjoittaisi riviäkään koodia.
”Työssäni on parasta se, että näen että hommat etenevät, ihmiset loistavat työssään ja voin omalla työlläni tuottaa arvoa tiimille, loppukäyttäjille ja työyhteisölle.” kertoo Pinja.
Digitalisaatio muuttaa suomalaista yhteiskuntaa
Karoliinan ja Pinjan kertomuksissa nousee vahvasti esiin digitalisaation yhteiskunnallinen ulottuvuus. Suomessa julkiset digipalvelut eivät ole vain teknisiä ratkaisuja, vaan osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria. Esimerkiksi Suomi.fi-viestien kaltaiset palvelut vaikuttavat miljoonien ihmisten arkeen ja muuttavat sitä, miten viranomaisviestintä toimii. Kun paperikirjeistä siirrytään digitaaliseen viestintään, voidaan säästää huomattavia summia verovaroja ja samalla tehdä palveluista nopeampia ja sujuvampia. Mutta juuri siksi kehittämisessä tarvitaan huolellisuutta, käyttäjäymmärrystä ja kykyä huomioida myös ne ihmiset, joille digiasiointi ei ole itsestään selvää.
IT-alalle on monta reittiä
Sekä Karoliinan että Pinjan uratarinat rikkovat ajatusta siitä, että IT-alalle olisi vain yksi oikea reitti:
Pinjan urahaaveet liittyivät aluksi opetustyöhön, mutta peruskoulun jälkeen muutto perheen kanssa Sveitsiin avasi uusia näkymiä. Kansainvälisessä koulussa opittu englanti ja osallistuminen ”Girl robotics” -kerhoon innostivat teknologian pariin. Vierailu Googlen Zürichin toimistolla muutti suunnan lopullisesti: yhtäkkiä tarjolla oli ammattimahdollisuuksia, joita hän ei ollut aiemmin edes osannut kuvitella itselleen.
Pinja valmistui tradenomiksi Laurea-ammattikorkeakoulusta vuonna 2017. Hän valitsi markkinoinnin opinnot, koska halusi tutkinnon, joka jättäisi ovia auki monenlaisiin urapolkuihin ja juuri niin kävikin.
Uuden oppimisen halu on vienyt Pinjaa eteenpäin koko uran ajan. Osaamista on kertynyt työn kautta, kokeneempia seuraamalla sekä SaaS-aiheisissa tapahtumissa, webinaareissa ja Mimmit koodaa -tilaisuuksissa. Tärkeää on ollut myös rohkeus kysyä kysymyksiä. Muutama vuosi sitten Pinja suoritti myös YAMK-opinnot dataosaamisen ja tekoälyn tutkinto-ohjelmassa Tampereella. Opinnot ovat vahvistaneet ajatusta siitä, että alalle tullaan hyvin monenlaisista taustoista: Samassa luokassa opiskelee niin insinöörejä, tradenomeja kuin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisiakin.
Karoliinalla oli monta lapsuuden haaveammattia: luova ja viihdyttävä sarjakuvapiirtäjä, analyyttinen ja nopealiikkeinen pörssimeklari, kokonaisuuksia suunnitteleva arkkitehti sekä erilaisia kulttuureja tutkiva arkeologi. Hän opiskeli diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistossa teknistä, kaupallista ja ihmislähtöistä näkökulmaa yhdistävässä informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmassa. Valmistuttuaan 2015 hän on opiskellut töiden ohella mm. IT-palveluhallintaa, Scrum-masterin taidot sekä Lean-johtamista. ”Toki käyn myös palvelumuotoiluun liittyvissä seminaareissa ja koulutuspäivissä. Tein jo opiskeluaikana opinnäytetyöni palvelumuotoilun aiheista. Lisäksi työskentelin muotoilun osaajia välittävässä startup-yrityksessä osa-aikaisesti opintojen ohella.” kertoo Karoliina.
Yhteistä heille on uteliaisuus, halu oppia uutta ja rohkeus tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Heidän viestinsä onkin tärkeä erityisesti nuorille naisille ja tytöille: sinun ei tarvitse tietää heti tarkasti, mikä oma paikkasi alalla on. Teknologia- ja digikehittämisen kenttä tarvitsee analysoijia, kehittäjiä, visualisoijia, organisoijia, viestijöitä ja ennen kaikkea ihmisiä, jotka haluavat rakentaa parempia palveluita. Halu tehdä työtä, jolla on yhteiskunnallinen merkitys.
Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät työelämätaidot ja vinkit alalle haluaville?
”En voisi tehdä työtäni ilman ihmissuhdetaitoja tai avarakatseista asennetta muutokselle. Näitä taitoja ei voi oppia koulussa, mutta niitä voi onneksi kaikki opetella.” kuvailee Pinja ja jatkaa ”Automatisaation ja tekoälyn myötä korostuvat taidot, mitä kone ei voi oppia: ihmissuhdetaidot ja tunnetaidot.”
Karoliina nostaa esille keskeisiksi taidoiksi oman tekemisen johtamisen sekä suunnittelun siitä miten oman työaikansa jakaa erilaisten tehtävien välillä. Lisäksi tärkeää on ennakkoluulottomuus uutta kohtaan ja kyky tehdä tuloksellista yhteistyötä hyvin erilaisista taustoista tulevien henkilöiden kanssa.
IT-ala ja digipalveluiden kehittäminen ovat avoimia kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Mitä laajemmalle ja moninaisemmalle käyttäjäjoukolle palveluita rakennetaan, sitä tärkeämpää on, että myös niiden kehittäjissä on erilaisia ihmisiä ja näkökulmia. Alalla on valtavasti rooleja, työtehtäviä ja mahdollisuuksia, eikä omaa suuntaa tarvitse tietää heti. Polkunsa voi löytää kokeilemalla. Työ voi olla samaan aikaan ihmislähtöistä ja insinöörihenkistä, siinä on tilaa sekä luovuudelle, kohtaamisille että järjestelmällisyydelle.
Mimmit koodaa -blogisarjani ytimessä on ajatus siitä, että IT- ja teknologia-ala kuuluu kaikille. Julkisten digipalveluiden kehittäminen näyttää konkreettisesti, miten omalla työllä voi vaikuttaa yhteiskuntaan, ihmisten arkeen ja siihen, miten sujuvasti palvelut toimivat. Jos sinua kiinnostavat ihmiset, ongelmanratkaisu, yhteiskunta, kehittäminen tai vaikkapa se, miten ideat viedään käytäntöön, IT-ala ja digikehittäminen voivat tarjota sinulle enemmän mahdollisuuksia kuin arvaatkaan. Alalle mahtuu monenlaisia tekijöitä ja juuri siksi siellä tarvitaan myös sinua!
Oikein ihanaa ja aurinkoista kesää teille kaikille – palataan taas syksyllä näiden aiheiden äärelle ehkä uusillakin mausteilla.
Parhain terveisin, Mira
Vastaa